Eqalussuit pillugit oqaluttuarineqartartoq ilisimatuut imminnut misilittarsimagaat

Københavnip Universitetiani, Pinngortitaleriffimmi kiisalu Den Blå Planetimi ilisimatuut Qeqertarsuup Tunuani eqalussuarnik maajip qaammataani misissuipput. Atuagassiaq Polarfronten taama allaaserisaqarpoq.

Eqalussuit aqqaneq-marluk misiligutissanik tigusiffigisimavaat nalunaaqutsersorlugillu, aamma qaammataasamit malittarinissaannut atortorissaarutinik pilersorsimavaat.

Eqalussuaq 'eqiattartoq' ilisimasaqarfigineqarpallaanngilaq, taamaammat eqalussuit qanoq amerlatiginersut, ingerlaartarfii qanorlu iliorlutik puisinik aalisakkanillu nerisarisaminnik pisaqartarnersut ilisimatuunit paasiniarneqarpoq.

Eqalussuup neqaa Kalaallit Nunaanni toqunartutut isigineqart ilisimatuut aamma misilittaavigisimavaat.

- Piniartut qimussimik sikumut ullorpassuarni angalatillutik eqalussuup neqaa nutaaq qimmiminnut nerukkaatigigaangamikku qimmit aalakoortuusisartut oqaluttuarineqartarpoq. Qimmit paatsiveeruttarput aqutassaajunnaarlutik, piniartullu angerlassagunik qimmitik qaatusseqqaartariaqartarsimavaat, Københavnip Universititetiani Imaani uumassusilinnik misissuisoqarfimmi biologi, John Føng Steffensen, Polarfrontenimut taama oqaluttuarpoq.

Ilisimatuut qimminik eqalussuup neqaanik nerukkaasimapput, qimmilli aalakoortuusinngimmata ilisimatuut eqalussuup neqaanik misiliillutik nerisimapput. Taakkuli aamma aalakoortuusisimanatik oqaluttuarput.

Eqalussuup neqaata qimminik aalakoortitsisarneranut suna pissutaanersoq John Fløng Steffensenip ima eqqoriarpaa:

- Qimmeq qimuttoq oqimaassutsimi pingasoriaataanik nerisinnaavoq. Inuullu eqalussuup neqaa aalakoorutigissaguniuk 25 kiilot missaat nerisariaqassavaa. Takorloorneqarsinnaavorlu sunaluunniit 25 kiilomik oqimaatsigisoq nerigaanni inuunilussutigalugulu eqqumiilliuutigineqassasoq, Polarfrontenimut taama oqaluttuarpoq.