DR K-p naalagaaffeqatigiinnerup ineriartornera sammivaa

Nunat pingasuulluta ataatsimoorutigut immikkoortunik arfinilinni qimerluualaassavagut, aammali allanngoriartorneq takutinneqassalluni, assersuutigalugu silap kianneruleriartorneratigut uuliasiorluni qillerinissaq ajornannginnerulermat aatsitassallu pissarsiariuminarnerulerlutik.

Taamaannera Nunatsinnut Savalimmiunullu nutaanik periarfissiivoq. Imaanngilaq periarfissat Naalagaaffeqatigiit imminnut maannamut ataqatigeeriaasiannut naapertuuttut. Naalagaaffeqatigiinnerulluunniit imarisaa attatiinnarnissaalu pillugit oqallinnissaq pisariaqalivittoq, aallakaatitassiaq pillugu DR tusagassiorfinnut nalunaarummini allappoq. 

- Naalagaaffeqatigiit oqaluttuarisaanerat tamatsinnut pingaaruteqarpoq, kisiannili ilaannakortaa amerlasuujulluta ilisimavarput. 

Aamma atuaruk Kalaallit danskillu akornanni pissutsit issittumi eqqisseqatigiinnermut aalajangiisuupput

- Danmarkip, Nunatta Savalimmiullu ataatsimut oqaluttuarisaanerata annerusumik ilisimasaqarfigilernissaanik isiginnaartut periarfissikkusuppagut, DR K-mi aallakaatitassiaq atorlugu. Tamatumuuna Naalagaaffeqatigiit tamatumalu siunissaa pillugu oqallinnermik paasinninnerulernissamik periarfissiilluta, DR K-mi pisortaq Flemming Hedegaard oqarpoq. 

Kiffaanngissusermik takorluukkat qatagiinnartut, amerikamiut sakkutooqarfiisa pissaaneqarniuussutaaanerat amerikamilu qanga præsidentiusup, Theodore Rooseveltip, Nunatsinnik Kong Christianimit pisiumanera aallakaatitassiani aamma ilaapput.

Siulleq Danmarkimi nalunaaqutaq malillugu tallimanngornermi februaarip 17-iani nalunaaqutaq 21.30 isiginnaarneqarsinnaavoq DR K-mi, aallakaatitassiaq siulleq ’Rigsfællesskabets historie’ takutinneqassaaq.