DMI: Sermersuarmi rekortiliisoqanngiinnarpoq

Nunatta sermersuani kissassuseq aggustip aallartinnerani qaffasippoq, kisianni rekortiliisoqanngilaq.

Danmarks Meteorologiske Institut (DMI) taama paasissutissiivoq, Summitimilu aggustip aallaqqaataani aappaanilu kiassutsit uuttorneqarsimasut qaffasinnerpaatut nalilerneqartut eqqortuunngitsuunerat aalajangersarpaat.

Silasiorfinnit allanit uuttuinerit takutippaat marlunnik ississimasoq.

AAMMA ATUARUK Sermersuup kiassusia rekortiliigunarpoq

Silasiortoq naapertorlugu uuttuutip sermersuullu qaavata akornanni aput peqqutigalugu naammattumik ungasissuseqarsimannginneq kukkusumik uuttuinermut peqqutaavoq.  

- Sermimut naammattumik ungasissuseqannginnerup naammanngitsumik silaannarissarneqartilersimavaa, tamannalu uuttuutip eqqortumik uuttuinissaanut pingaaruteqarpoq, Herdis Damberg oqarpoq.

Aamma silarsiorfimmut Summitimukarnissaq silasiortunut ajornakusoortorujussuuvoq, taannami sermersuarmi tiffaseqisumi sakkortuumik silap pissuseqarfiusumi inissisimammat.

Naleqqiullugu juulimi, nalinginnaasumik Summitimi qaammatinit tamanit kissarnerpaaffiusartumi, agguaqatigiissillugu minus 12-inik issittarpoq. Taamaattumik sumiiffimmut 3202 meterisut qatsitsigisumiittumut marlunnik issinnera kiangaatsiarpoq.  

- Rekortiunngilaq, kisianni minusinik marlunnik issinnera kiappoq. Kiak Europamiit Island aqqusaarlugu Kalaallit Nunaannut annguttoq peqqutaavoq, Herdis Damberg oqarpoq.

Summitimi kiassutsit uuttukkat qaffasinnerpaat tassaapput 2,2 gradit, 2012-imi aamma 2017-imi uuttorneqartut.

- Oqartoqarsinnaavoq silap pissusaa eqqarsaatigalugu nutaarsiassatsialaasoq. Amerlassaqaat sisamanik kiannginneranut qujallutik anersaammertut.