Danskit naalakkersuisui pillaatisisarnermik marloriaatinngortitsiniarput parnaarussivinnilu inissanik amerlisaaniarlutik
Danmarkimi naalakkersuisut pillaatisisarneq pillugu aaqqissuusseqqinneq atorlugu peqqarniitsumik nakuusernermut kinguaassiutitigullu pinngitsaaliinermut pillaatisiat pillugit inatsit sukaterniarpaat, nunamilu parnaarussiviit inissaqassusaat annertusiniarlugu.
Danmarkimi naalakkersuisut pillaatisisarneq pillugu aaqqissuusseqqinnermut siunnersuutaat, sisamanngormat Københavnimi Vestre Fængselimi saqqummiunneqartoq, taama nipaqarpoq.
Peqqarniitsumik nakuusernermut pillaatisiassat marloriaatinngortinneqarniarnerat suliniutit ilagaat.
- Pillaatisisarneq pillugu aaqqissuusseqqinneq inunnik navianartorsiortitsisumik pinerluttuliornerit ullumikkumut naleqqiullugu sakkortunerusumik malunnaatilimmik kinguneqartinneqarnissaannut qulakkeerutaasuuvoq, Inatsisinik atortitsinermut ministeri Peter Hummelgaard, tusagassiortunik katersortitsinermi oqarpoq.
Aammattaaq Danmarkimi parnaarussivinni inissaqassuseq ukiuni aggersuni annertusineqangaassaaq.
Pillaatisisarneq pillugu aaqqissuusseqqinneq aqqutigalugu 2036-p tungaanut parnaarussivinni inissanik 2000-init amerlanerusunik pilersitsisoqassasoq, Danmarkimi naalakkersuisut siunnersuutigaat.
Kalaallit Nunaanni parnaarussivinni inissat
Inissat taakkua arlallit eqqartorneqareerlutillu 2024-mi ukiuni arlalinni atuuttussamik Pinerluttunik Isumaginnittoqarfik isumaqatigiissuteqarfigineqarmat nalunaarutigineqareerput.
Danmarkimili naalakkersuisut parnaarussivik matoqqasoq nutaaq pilersillugu parnaarussivinni inissat 400-nik ilaniarpaat. Tamanna nunami parnaarussiviit annersaat ilagilissavaat, sumili sanaartorneqarnissaa suli aalajangerneqanngilaq.
Aammattaaq Danmarkip kitaani arnanut parnaarussivimmik nutaamik pilersitsinissaq suliniutaavoq.
Ullumikkut Danmarkimi ataasiinnarmik arnanut parnaarussiveqarpoq, taannalu Jyllandip ilaani Jyderupimiippoq. Kalaallit Nunaanni Savalimmiunilu parnaarussivinni inissat aamma arlallit pilersinneqassapput.
Tamanna anguniarlugu parnaarussiveqarfik aningaasaliiffigineqartariaqarpoq, tassanilu Danmarkimi naalakkersuisut 2030-p tungaanut Pinerluttunik Isumaginnittoqarfiup aningaasaqarnera 2 milliardit koruuningajannik annertusiniarpaat.
Pinerluttunik Isumaginnittoqarfimmi sulisut amerlanerulernissaat sulisullu atugaasa pitsaanerulernissaat qulakkeerniarlugu piffissami tamatumani naalakkersuisut 1 milliard koruunit immikkoortissavaat.
Aammattaaq peqqarniitsumik kinguaassiutitigut pinngitsaaliinermut pillaat 50 procentimik qaffanneqassasoq oqaatigineqarpoq.
- Tamanna inunnik allanik ajortumik pinninnerit ajornersaat ilagaat, Hummelgaard oqarpoq.
/ritzau/
