Danmarkimut kajumissaarut: Spiralilersuisoqarneranut akisussaaffik misissorsiuk
“Nikassaarpasissumik aamma inuppalaanngitsumik iliuuseqarneq” aamma “arnat nammineq aalajangiisinnaanermut pisinnaatitaaffianut annertuumik innarliineq”.
Folketingimi Kalaallit Nunaannut tunngasunut ataatsimiititaliamut allakkami oqaasertaliinerit ilaat tamakkuupput.
Kalaallit Nunaanni Inuit Pisinnaatitaaffii pillugit Siunnersuisoqatigiit aamma Inuit Pisinnaatitaaffii pillugit Institut allakkamik nassiussisuupput.
Taakku ataatsimoorlutik danskit naalagaaffiata 1960-ikkunni 1970-ikkunnilu spiralilersuisoqarneranut akisussaaffimminik erngertumik misissuinissaa kaammatuutigaat.
Tusarnaagassiaq Spiralkampagnen
Danskit oqartussaasui kalaallit amerliartoqqunagit spiralilersuinissaminnut inassuteqarsimasut, DR-ip podcastimik tusarnaagassiliareqqammisaani "Spiralkampagnen"-imi erserpoq.
- 1966-ip 1975-illu akornanni kalaallit niviarsiaqqat tuusintilikkaat spiralilersinneqarput.
- 1966-ip 1970-illu akornanni spiralilersinneqartut 4.500-upput.
- Kalaallit Nunaanni arnat naartusinnaasut taamani 9000-upput.
- Aperineqaqqaaratik spiralilersinneqarsimasuni arlallit tarnikkut timikkullu kingunerlutsitserujussuarnerannik kinguneqartumik qinigassinneqarsimanngitsutut misigisimapput. Anniaatigalugulu kingunerluutigisimagaat arlallit oqarput.
- Niviarsiaqqanut ukiukitsunut, angajoqqaavi akuersiteqqaarnagit, spiralilersuineq danskit suliniuteqaleruttorneranni inatsisitigut akuerisaanngilaq.
- Taamaammat nakorsat naartunaveersaatinik niviarsiaqqanut 18-iliineqanngitsunut, angajoqqaavi akuersiteqqaarnagit, siunnersuisinnaalersillugit inatsit allanngortinneqarpoq. Tamanna nakorsat niviarsiaqqanut ukiukitsunut, angajoqqaavi akuersiteqqaarnagit, spiralileeqqusaanertut paasisimavaat. Tassa imaappoq, nakorsat inatsisinik unioqqutitsisimapput.
Paasissutissarsiffik: DR-podcast "Spiralkampagnen"
- Akisussaaffimmik taarsiissuteqarnissamullu nassuerutiginnitsitsiniarnissaq arnat ataasiakkaat akisussaaffigisariaqanngilaat. Danskit naalagaaffiat oqaluttuarisaanermi pisimasunut allanut utoqqatsissuteqarlunilu taarsiissuteqarnikuuvoq. Naalagaaffik matumani aamma taamaaliortariaqarnersoq misissorneqartariaqarpoq, Danmarkimi Inuit Pisinnaatitaaffii pillugit Institutip pisortaa, Louise Holck oqarpoq.
DR-ip podcastitut tusarnaagassiaata “Spiralkampagnen”-ip kalaallit niviarsiaqqat arnallu tusindtilikkaat 1966-miit 1975-mut spiralilersorneqarsimanerannit saqqummiussinerata kingunerisaanik taakku taama kaammattuuteqarput.
Arnat arlallit DR-mut oqaatigaat, taama pineqarsimanertik innarlerneqaatigalugu aammalu pinngitsaaliissutaasimasoq.
Naalakkersuisut ataatsimiinnissamik qulaajaanissamillu piumasaqartut
Peqqinnissamut naalakkersuisup, Mimi Karlsenip (IA) danskit naalakkersuisui spiralilersuisoqarsimaneranut atatillugu qulaajaanissaannik piumasaqarfiginiarlugit nalunaarutiginikuuaa.
Inuit pisinnaatitaaffiilu pillugit suliniaqatigiiffiit marluk naapertorlugit spiralilersuisoqarsimanerata siunertaatalu misissuinera kisimi suliarineqassanngilaq.
AAMMA ATUARUK Pinngitsaaliissummik spiralilerneqarsimasoq: - Soorlu savinnik illissakkut kapoorneqarlunga
- Naalagaaffiup spiralilersuisoqarsimaneranik akisussaaffimminik misissuinerani nunasiaateqarnerup 1953-imi atorunnaarnerata kingorna inuit pisinnaatitaaffiinik allanik unioqqutitsisoqarsimanerasut aamma qulaajarneqartariaqarpoq, Nunatsinni Inuit Pisinnaatitaaffii pillugit Siunnersuisoqatigiit siulittaasuat, Qivioq Løvstrøm oqarpoq, nangillunilu:
- Matumani nunap inoqqaavisa pisinnaatitaaffiinik illersuinissamik pisussaaffiit matumani peqqinnissaq, inuiaqatigiinni qularnaveeqqusiineq, kinaassuseq kulturilu ilanngullugit eqqarsaatigineqassapput.
Nammineq inuuneqarneq aamma naalliutsitsineq
Arnarpassuit pisinnaatitaaffii unioqqutinneqarsimasinnaalluartut, Inuit Pisinnaatitaaffii pillugit Institutimi ilisimatusartuuneq, Peter Vedel Kessing naliliivoq.
Taassuma nammineq ilaqutariittullu inuuneqarnissamut pisinnaatitaaffik aamma naalliutsitsinermut, inuppalaanngitsumik nikanarsaataasumillu iliuuseqarnissamut inerteqquteqarneq unioqqutinneqarsimasorai.
Immikkut ilisimasalik alla, Frederik Harhoff Naalagaaffiit inunnut pisussaaffiinut emeritus professori aamma nunat tamalaat Sorsunnermi pinerluuteqarnermi eqqartuussivianni Haagimi eqqartuussisuusimasoq isumaqataavoq: Taassuma silarsuarmiunut pinerluuteqarnertut taaneqarsinnaasoq unioqqutinneqarsimasoraa.
Danmarkip nunattalu akornanni nunasiaataarnerup nalaa pillugu oqallittoqangaatsiariartortoqartoq, ilisimatusartuuneq, Astrid Nonbo naliliivoq, taanna Dansk Institut for Internationale Studierimi eqqaamasalersaarnermut oqaluttuarisaanermilu politikkimi ilisimatuujuvoq.
Tamannalu aallartereerpoq – tassani meeraanerminni misileraatigineqarsimasunut utoqqatserneq taarsiissuteqarnerlu assersuutissaapput.
Spiralilersuisoqarsimanera meeraanerminni misileraataasimasunut tunngatillugu suliamit annertunerunera inuillu pineqartut amerlanerungaatsiarnerat allaanerussutaavoq:
- Meeraanerminni misileraataasimasut suli uumasut arfiniliinnaat pineqarput. Taamaattumik suliaq killeqarluinnarpoq, unalu annertunerungaatsiarluni. Taamaammat danskit naalakkersuisui maanna nakimallutik periarfissaminnik isumasiorsoraakka, Astrid Nonbo Andersen oqarpoq.
