Danmarkimi qaammatip ataatsip missaata ingerlanerani aatsaat taama tunillatsittukitsigisoq

Danmarkimi coronamik tunillatsitttut septembarimi amerliartuinnaveriarlutik oktobarimi ikiliartoqqilerput, qaammatillu ataatsip ingerlanerani aatsaat taama ikitsigisut marlunngornermi nalunaarsorneqarlutik.

Ataasinngornermiit marlunngorninngornissaanut tunillatsissimasut nutaat 322-t paasineqartut, Statens Serum Institutip (SSI) paasissutissiissutigaa. Taakku septembarip ulluisa 11-annili aatsaat taama ikitsigipput.

Roskilde Universitetscenterimi (RUC) lektori, tunillaassuuttoqarnerani kisitsisilernerinermik immikkut ilisimatusarsimasup, Viggo Andreasenip tamanna neriulluarfigaa.

- Ullormut kisitsisit takkuttartut qularnartarput, pissutigalugu amerlanerit sapaatip-akunnerata aallartinnerani misissortikkajunnerugamik. Kisianni kisitsit marlunngormat kingullermit 70-init ikilipput, taamaammat tamanna tunillaassuunnerup annikilliartorneranut takussutissatut isigineqarsinnaavoq.

Tunillatsittut tunillassinnaasaat ikiliartortut

Tunillatsittut tunillassinnaasaannut kisitsit tunillaassuunnerup ineriartorneranut nassuiaataasoq, sapaatip akunnerata kingulliup ingerlanerani 1,1-imit 0,8-mut apparpoq. Tassa imaappoq tunillatsissimasut qulit agguaqatigiissillugu allanut arfineq-pingasunut tunillaasarput, taamaammat tunillaassuunneq appariartorpoq.

Kisitsisit coronamut misissuilluni oktobarimi ulapputtoqarneranut atatillugu isigineqassapput.

AAMMA ATUARUK Tamaat isigalugu: Coronavirus pillugu killiffik

Marlunngornermi tunillatsissimasutut uppernarsarneqartut amerlassusaat misissukkanit 39.326-neersuupput. Septembarip qaammataata affaanut kingullermut sanilliukkaanni tassani ullormut agguaqatigiissillugu 50.000-it misissorneqartarput.

Tunillatsissimasutut uppernarsarneqartut amerlassusaat pisortat misissuiviineersuinnaapput, namminersortunit kisitsisit ilaanngillat. Namminersortuniilli tunillatsissimasutut uppernarsarneqartut ikittutut nalilerneqarput.

Amerlanerusut napparsimmavimmut unitsinneqartut

Tunilatsissimasut amerlassusaat ikiartoraluartut coronamik tunillatsissimanermi kingorna napparsimmavimmut unitsinneqartut sisamanik amerlillutik 124-nngorput. Maajillu ulluisa 20-annili aatsaat taama amerlatigeqqillutik.

Naalli amerligaluartut napparsimmavimmi suli inissaqarpoq, upernaarlu unitsinneqarsimasut amerlassusaannit suli ikinnerungaatsiarlutik, upernaarmi virus pissutigalugu uninngasut 500-nit amerlanerupput.

Tamatuma saniatigut coronamik tunillatsissimanermi kingorna toqqusut nutaat sisamat nalunaarsorneqarput. Qaammatit sisamat ingerlaneranni taama amerlassuseqartunik aatsaat toqusoqaqqippoq.

Danmarkimi virusimik toqquteqartumik siullermik marsimi nalunaarsuisoqaqqaarneraniit toqusut katillugit 663-iupput.