Danmarkimilu angutit 40 procentiisa missaat arnaninngarnit inuunertunerupput.Assi: Susan Jane Golding/flickr

Danmarkimi angutit affaasa missaat arnaninngarnit inuunertunerusut

Angutit ilinniagartuut arnaninngarnit inuunertunerusut, misissuinermi erserpoq.

Arnat angutininngarnit inuunertunerusut oqaatigineqakkajuppoq.

Arnat angutininngarnit inuunertunerusut oqaatigineqakkajuppoq. Angutilli arnaninngarnit imigassartornerullutillu pujor-
tarnerugaluartut arnaninngarnit inuunertunikinnerunerarneqartarnerat qularnarpasippoq.

Tamanna nunani assigiinngitsuni 199-ini arnat angutillu qanoq inuunertuginerannik Danmarkimi ilisimatusarfiit ilaanni Syddansk Universitetimi ukiuni kingullerni 200-ni misissuinerni erserpoq.

Ph.d.-nngorniarnermini misissueqataasoq soraarnerussutisiaqarnissamullu aningaasaateqarfimmi ATP-mi maanna matematikeri, Jesús-Adrian Álvarez, taama oqarpoq.

Tassa nunani assigiinngitsuni angutit 25-50 procentiisa missaat arnaninngarnit inuunertunerupput.

Danmarkimilu angutit 40 procentiisa missaat arnaninngarnit inuunertunerupput.

AAMMA ATUARUK Puiguttorneq nunarsuarmi toqqutigineqartuni nalinginnaanerpaat qulit akornanniittoq

Danmarkimi arnat agguaqatigiissillugu angutininngarnit ukiunik sisamanik inuunertunerugaluartut, tamanna erserpoq.

Qanorlu ilinniagaqarneq USA-mi arnat angutillu qanoq inuunertuginerannut sunniuteqartiginersoq, ilsimatusartut taakku aamma misissorpaat.

Tassalu ilinniagallit inuunertunerusartut erseraluartoq taamaattuaannanngilaq. Aamma arnanut taamaappoq.

Angutilli qaffasinnerusumik ilinniagallit inuunertussusaat arnallu ilinniagaqanngitsut inuunertussusaat sanilliukkaanni angutit 53 procentii arnaninngarnit inuunertunerusut misissuinerannni erserpoq.

Angutillu katissimasut katissimanngitsuninngarnit inuunertunerukkajuttut, misissuinerup takutippaa.



Nutaarsiassaateqarpit?

Nutaarsiassaateqarpit?

1717-imut SMS-erit, UNNIA allariarlugu kingornalu oqaluttuat allallugu.

Immersuivik atorlugu allaffigitigut knr.gl/1717

Emailikkulluunniit 1717@knr.gl