Coronamik tunillatsissimasut nutaat 173-it paasineqartut
Danmarkimi covid-19-imik tunillatsissimasut 173-inik amerlipput. Tamanna Statens Serum Institutip sisamanngornermi kisitsisaata takutippaat.
Ulluni qaangiuttuni arfineq-marlunni, inuit tunillatsissimasutut ullormut nalunaarsorneqarsimasut 149-t 331-llu akornanniipput. Sisamanngornermi paasineqartut ikinnerpaapput.
PCR-imik tassa inuit toqqusaamikkut tigusiffigineqarlutik misissortinnerinnit 72.280-init tunillatsissimasut paasineqarput. Tamanna misissortittut 0,24 procentiisa tunillatsittoqarsimanerannik takutitsivoq.
Kisitsit 0,22-t 0,36-llu akornanni ulluni arfineq-pingasuni kingullerni nikerartarput.
Tuniluunneq nakkutigineqarsinnaasoq, ullormut kisitsisit uppernarsaraat, Aalborg Universitetshospitalimi aseruuttoornernut nakorsaatinut professori, Henrik Nielsen naliliivoq.
- Ataatsimut isigalugu ullut kingulliit allanngujuipput. Danmarkimi massakkorpiaq tuniluuttukitsuararsuusoq takussutissaqarluarpoq. Ullumikkullu kisitsisit tamanna uppernarsaraat isumaqarpunga, taanna oqarpoq.
Ajunngitsumik ingerlasoqarnera professorip oqarnera naapertorlugu akiuussusersuiuartoqarneranik ukiullu qanoq inneranik sunniuteqartoqarneranik pissutissaqarpoq.
Tassa aasami aneernerunitsinni tuniluunnerup siaruaannissaa periarfissakinnerusittarparput.
AAMMA ATUARUK Imikoorummik misissuineq coronamik siaruatsaaliinermut ilanngunneqangajalertoq
Tunillatissimasut 68-it napparsimmavimmi tallimanngornermi uninngasuutigineqarput. Taakku ippassarmit sisamanik amerlanerupput.
Uninngasunit 16-it peruluttut uninngavianiipput, 11-llu anersaartuuteqartinneqarlutik. Pingasunngornermi kisitsisit 15-it 11-llu akornanniipput.
Tunillatsissimasut akornannit coronamik toqquteqartoqarsimanngilaq. Danskit covid-19-imik toqquteqarsimasut maannamut katillugit 2531-upput.
Ullormi kingullermi toqqusaakkut tigusilluni misiliigasuarnerit 92.636-iupput.
Misissortinnerit soorlu PCR-inik misiliigasuarnernillu misileraanerit nalinginnaasumik ikiliartorput.
Tamannalu Henrik Nielsenip tupinnartuunnginnerarpaa.
- Qallunaarpassuit massakkut akiuussusersorneqareersimasut coronapas-eqarput, taannaavorlu pissusissamisoortumik taamatut kinguneqartitsisoq.
- Taamaattumik nalinginnaasumik inuuniarnerminni misiligaaffigiteqattaarnissaminnik atorfissaqartitsiunnaarsimapput, taanna oqarpoq.
Kisianni professorip misileraanikippallaalernerup tuniluunneq alaatsinaakkuminaassisinnaagaa oqaatigaa.
- Misileraanerit qanoq annikinnerpaatissinnaaneri killeqarpoq. Annikippaallaalissappata, inuit nunap immikkoortuini tamaniittut kiisalu ukioqatigiiaat tamarmik misissorneqartariaqartut isumaqarpunga.
- Taamaaliornikkut virusip tuniluunnera ukiamut qanoq ingerlanersoq takusinnaanngussagatsigu, Henrik Nielsen oqarpoq.
Danskit innuttaasui covid-19-imut suli akiuussusersorneqarput.
Danskit siullermeertumik kapittut 38.441-nik ilaqqipput, danskillu 32.572-it tamakkiisumik akiuussusersorneqareerlutik.
Tassa imaappoq danskit 53,9 procentii minnerpaamik ataasiarlutik kapitereerput. 29,7 procentiilu imaluunniit inuit quliugaangata pingasut tamakkiisumik akiuussuserneqareersimallutik.
