Assi: KNR

Corona pillugu killiffilersuineq: Suli nutaanik tunillatsissimasoqanngilaq

Nuuk Centerimi pisinarfiit matoqqasut pingasunngornermiit ammarneqarsinnaassapput, atuarfiit meeqqeriviillu sapaatip akunnera tullermiit ammarneqarsinnaassagunarlutik.

Nuummi suli nutaanik tunillatsissimasoqanngilaq.

Taamatut oqarpoq Naalakkersuit Siulittaasuat Kim Kielsen, ullumikkut tusagassiortunik katersortitsinermi.

Coronavirussimik tunillatsissimasoq kingulleq martsip naalernerani misissortissimavoq.

Tamanna nutaarsiassaavoq pitsaasoq Nunatta Nakorsaanera Henrik Hansen oqarpoq.

- Tunillatsissimasoq ilisimasarput kingulleq, nammineerlunilu nunatsinnut tunillatsissimanerminit eqqussisuusoq, martsip 16.-ani pivoq, taamatut oqarpoq Nunatta Nakorsaanera Henrik L. Hansen.

- Kingorna maani Nuummi tunillaaneq ingerlasimavoq, kingullerlu martsip naalernerni pilluni.

- Tamannali isumaqanngilaq illoqarfimmi tunillaassortoqannginnera qulakkiivinneqartoq, suli paasiniaanissarput pisariaqassaaq sulilu piffissaqarnerusariaqarpugut.

Nunatta Nakornaarera suli pitsaasunik nutaarsiassaateqarnerarpoq.

- Ipassaq misissuinerit siulliit pipput maani Nuummi nammineq laboratoriatsinni Dronning Ingridip Napparsimavissuani. Iluatsippasippoq, tamannalu nunatsinni tunillatsissimasunik tamakkiisumik isiginninnissamut iluaqutaassaaq.

Poorskip tungaanut misissuinerit tamarmik Statens Serum Institut-imut Københavnimimiittumut nassiunneqartarput. Laboratoriamik nutaamik peqalerneq isumaqanngilaq Københavnimut misissuinernik nassitsisarneq taamaativinneqassasoq:

- Aallaqqaammut marlunngorlugit ingerlattassavagut,  misissuineq ataaseq Københavnimut nassiunneqassaaq, ataaserlu maani aamma misissorlugu.

Nuna tamakkerlugu coronamik misissuinerit 930-it ingerlanneqarnikuupput.

Atuarfiit sapaatip akunnerata tulliani ammarneqarsinnaassagunarput

Nutaarsiassat pitsaasut peqqutaallutik, Nuummi killilersuinerit sukangasuut qasukkaamitinneqassapput. Tamaanimi ilaatigut atuarfiit meeqqeriviillu martsip 18-aniilli matoqqatinneqarput.

Kim Kielsenip oqaatigaa Nuummi atuarfiit meeqqeriviillu sapaatip akunnerata tullianiit ammariartuaarneqarsinnaasut, tunillatsissimasunik nutaanik sapaatip akunnerata ingerlanerani nassaartoqanngippat.

Nuuk Center-i matoqqatinneqavissungajassimagaluartoq, pisiniarfinnut pitsaasumik nutaarsiassaqarpoq:

- Pisiniarfiit qullermi inissisimasut maannamut matoqqatinneqarnikuupput. Ammaanissamut peqqussutit aqagu ullup ingerlanerani piariissapput, pingasunngorpamiillu ammarneqassallutik.

- Soorunami pisiniartassaagut, kisianni imatut katersuuttarfiussanngilaq.

Imigassamik mattussineq pillugu nutaarsiassaqanngilaq

Imaalissaaq Nuummi, nunap sinnera assigalugu peqqussuteqalissaaq – tassa imaappoq inuit 100-t sinnerlugit katersuuteqqusaanngillat. Maanna killiliussaq 10-iugamik.

Nujaleriffiit, timigissartarfiit, timersornermut peqatigiiffiit, timimik sungiusaasut (fysioterapeuter), il.il. aatsaat aprilip 30-ani ammarsinnaapput, taamatut nalunaarput Naalakkersuisut.

Nuummi imigassamik matusinermut tunngasunik nutaarsiassaqanngilaq. Tamanna pingasunngorpamut nal. 10-nut killeqarpoq, sivitsorneqassanersorli Kim Kielsen-ip oqaatigisinnaanngilaa:

- Killilersuineq ingerlatiinnarneqassanersoq nalilersussavarput.  Nangillunilu, tamannali suli aalianginngilarput.

Inuit angerlarsimaffimmiit sulisut sapinngisamik taamatut ingerlaannassapput, Kim Kielsen oqarpoq. 
 

 

 

 

Nuummi suli nutaanik tunillatsissimasoqanngilaq. 

Taamatut oqarpoq Naalakkersuit siulittaasuat Kim Kielsen, ullumikkut tusagassiortunik katersortitsinermi.

Coronavirussimik tunillatsissimasoq kingulleq martsip naalernerani misissortissimavoq.

Tamanna nutaarsiassaavoq pitsaasoq Nunatta Nakorsaanera Henrik Hansen oqarpoq.

- Ipassaq misissuinerit siulliit pipput maani Nuummi nammineq laboratoriatsinni Dronning Ingridip Napparsimavissuani.

Iluatsippasippoq, tamannalu nunatsinni tunillatsissimasunik tamakkiisumik isiginninnissamut iluaqutaassaaq.

Påskip tungaanut misissuinerit tamarmik Statens Serum Institut-imut Københavnimimiittumut nassiunneqartarput.

Kim Kielsenip oqaatigivaa Nuummi atuarfiit meeqqeriviillu sapaatip akunnerata tullianiit ammariartuaarneqarsinnaasut, tunillatsissimasunik nutaanik sapaatip akunnerata ingerlanerani nassaartoqanngippat.

Nuuk Center-i matoqqatinneqavissungajassimagaluartoq, pisiniarfinnut pitsaasumik nutaarsiassaqarpoq:

- Pisiniarfiit qullermi inissisimasut maannamut matoqqatinnqarnikuupput. Ammaanissamut peqqussutit aqagu ullup ingerlanerani piariissapput, pingasunngorpamiillu ammarneqassallutik.

Nuna tamakkerlugu coronamik misissuinerit 930-it ingerlanneqarnikuupput.

Isummersuutit