Avatangiisinut illersuiniaqatigiiffiit 141-t Kuannersuarni aatsitassarsiulersaarnermut akerliusut
Nunarsuaq tamakkerlugu avatangiisinut illersuiniaqatigiiffiit Kuannersuarni aatsitassarsiulersaarneq taamaateqqullugu iliuuseqarput.
Avatangiisit pillugit illersuiniaqatigiiffiit eqeersaasullu 141-t nalunaarummik atsiornermikkut taamaaliorput.
- Aatsitassarsiorneq ingammillu uranisiorneq Kalaallit Nunaata aningaasaqarneranut tunngavisunut sisamaasuni pingasunut ukuusunut: aalisarneq piniarnerlu, takornariaqarneq inuussutissanillu nioqqutissiorneq naapertuutinngillat, nalunaarummi allaqqavoq.
Kuannersuarni aatsitassarsiulersaarneq pillugu paasissutissat:
- Kuannersuit Narsap kilometerinik 7,5-inik ungasitsigisumi avannarpasissortaaniippoq.
- Aatsitassarsiorfik asimi 700 meterinik qutsitsigisumiipppoq.
- Greenland Mineralsip aatsitassarsiorfk ukiuni 37-ni piiaaffiginiarpaa.
- Aatsitassarsiorfiup piiaaffigineqarnerani nunaqavissunik 328-nik suliffissaqartitsisoqarsinnaassasoq naatsorsuutigineqarpoq.
- Aatsitassarsiorfik qaqutigoortunik ilaatigut uranimik thoriumimillu saffiugassaqarpoq.
- Aatsitassarsiorfik saffiugassiassamik ukiumut millionit tonsit pingasut missaannik piiaaffiusassaaq.
- Ukiuni 37-ni aatsitassarsiornermit sinnikut 111 millionit tonsiussapput qaarsorlu (qaarsumit piiarneqartumit sinnikut ) 111 millionit tonsiussalluni.
Tusarfiit: Pinngortitaleriffik aamma Nationalt Center for Miljø og Energi, IPN-iliaq.
Avatangiisinut illersuiniaqatigiiffiit soorlu Urani Naamik, NOAH Friends of the Earth aamma Danmarks Naturfredningsforening atsioqataasunut ilaapput. Kisianni soorlu Japanimi, Frankrigimi Norgemilu illersuiniaqatigiiffiilli akerliusunut aamma ilaapput.
Avatangiisinut illersuiniaqatigiiffiit Kalaallit Nunaanni aatsitassarsiulersaartoqarneranut, uuliasiulersaartoqarneranut gassisiulersaartoqarneranullu tunngaviatigut akerliupput. Danmark EU-lu Kalaallit Nunaata takornariaqarnermik pisuussutinillu atajuaannartussanik atuinermik inuussutissarsiuteqarnissaanut aningaasaqarnikkut tapersiisariaqartut, taakkua isumaqarput.
AAMMA ATUARUK Innuttaasunik ataatsimiititsinermi Kuannersuarni suliniut pillugu akerliunerujussuaq
Kalaallit Nunaatalu Parisimi isumaqatigiissut Aarhusimilu isumaqatigiissut atsiortariaqarai taavalu uranisiornermut akuersaarunnaartariaqartoq, illersuiniaqatigiiffiit isumaqarput.
- Kalaallit Nunaannilu naalakkersuisut uranimut naaggaartuuleqqinnissaq isumaliutigisariaqaraluarpaat, uranisiornermi Issittumi avatangiisinut sunnertiasunut ajoqutaassallunilu atomip qinngornerisa siaruaannerannik kinguneqassammat, nalunaarummi allaqqavoq.
Suliniutit angisuut Kalaallit Nunaata aningaasaqarneranut iluaqutaanavianngitsut
Kalaallit Nunaanni suliniutinit angisoorpaalunnit isertitat nunap taassuma aningaasaqarneranik patajaallisaanavianngitsut, illersuiniaqatigiiffiit erseqqissaapput.
Taakkua nalunaarusiaq "Kalaallit Nunaannut iluaqutissat" Ilisimatusarfiup København Universitetillu 2014-imi saqqummiussaat innersuuppaat. Kalaallit Nunaat Danmarkip naalagaaffianit tapiissutisisarunnaassappat, nunami tassani 24-nik angisuunik suliniuteqartoqartariaqartoq, nalunaarusiami tassani allaqqavoq.
Kuannersuarnili aatsitassarsiulersaarnermut akerliusut, soorlu Siumup aqutsisortaavisa, aatsitassarsiulersaarneq taamaatitikkaluarpassuk tamanna nunatsinnut siunissami akornutaasinnaaqisoq, aningaasaqarnermut naalakkersuisoq Vittus Qujaukitsoq (NQ) Politikenimut oqarpoq.
- Suliniut taanna unnuit ilaanni taamaateqqoriataarutsigu aningaasaliisunik mittatiginninnerussaaq. Nunarput tutsuigineqarunnaariaannaavoq, Vittus Qujaukitsoq oqarpoq.
