Atomimik sakkussiat siaaruaanneqannginnissaat pillugu isumaqatigiissut ukiuni tallimani kinguartiterneqarsimavoq
Aqutsisoqarfimmit suliap puigorneqarsimanera nassuerutigineqarpoq iluarsiisoqarnissaanillu neriorsuutigineqarluni. Kalaallit Nunaat qaammatit marluk - pingasut iluani isumaqatigiissummut ilanngutitinneqarumaarpoq. Danmark Savalimmiullu isumaqatigiissummut qangali ilaatinneqarput, isumaqatigiissullu taanna Kalaallit Nunaannut pingaaruteqartupilussuuvoq, siunissamimi uranimik tunisassiortoqassanersoq avammullu nioqqutigineqassanersoq aalajangiiffigineqartussaavoq.
- Soorunami pisimasoq ajuusaarnartupilussuuvoq, nukissiuuteqarnermut ministeri Martin Lidegaard (R) Nukissiuuteqarnermut aqutsisoqarfiup kukkusimanera pillugu Ingeniørenimut oqarpoq, aamma Siumup Folketingimut ilaasortaatitaata Doris Jakobsenip danskit ilaginnaasimanerat naammaginngilaa.
-Inatsisartut 2004-mi aalajangernerata maanna malitseqalersinneqarnera ministerip isumagimmagu pitsaavoq. Naallu suliamut tunngatillugu ukiorpassuarni Kalaallit Nunaata ilanngutitinneqarnissaata puigorneqarsimanera tupigusuutigineqarsinnaagaluartoq, danskit oqarnerattut kiisami maanna suliap ingerlanneqalernera pitsaasuuvoq. Piffissami matumani uranimut atortussanillu radio qinngorneranut akulinnut tamanut tunngatillugu tamatta nunarsuarmioqatigiit akoranni maleruagassanik sakkortunernut ilaalernissaa tamatsinnut pingaarutilerujussuummat suliaq qaqilerpara, taamaattoq Danmarkip qanoq isilluni, IAEA-mit ukiorpassuarni tuavisaarneqartuaraluarluni kiisalu Savalimmiut ilanngutitinneqarnerat isumagineqarsimagaluartoq puigorsimasinnaammatigut paasiuminaatsippara. Uatsinnimiuna uranimik nassaartoqarnikuusoq, Doris Jakobsen naggasiivoq.
