Aningaasarpassuit sipaarutigineqarsinnaapput

Tassami Kangerlussuarmi mittarfimmik matusinerinnaq annertungaatsiartumik sipaaruteqarfiusinnaasoq, Assartuussineq pillugu Isumalioqatigiissitaq naliliivoq.

Isumalioqatigiissitap ilusiliussassatut orniginerpaasaa tassaavoq Atlantikoq qulaallugu mittarfiup Kangerlussuarmiittup matuneqarnissaa, tarsiullugulu angallattut Nuummut tikittalissasut, taanna 2.200 meterinngortillugu. Taama aaqqiinissamut tunngavilersuutaasut ilagaat, Atlantikoq qulaallugu ilaasut amerlanersaat Nuummut ingerlaqqittarmata.

Taamaalionerlu sipaarfiussaaq, angalaneq sivikinnerulissammat ilaanerlu  akikinerulerluni. Aamma Atlantikoq qulaallugu timmisartussinerit ikinnerulersinneqarsinaapput, timmisartorsuit angisuut, mittarfinnut 2.200 meterisut takitigisunut missiinnasut, usitunerummata.

Nuuk 15.500-ngajannit inoqartoq Danmarkimiit Nunatsinnut angalasut nassiussallu amerlanersaasa orningarisarpaat, taamammallu Kangerlussuaq akunniffiusartillugu Nuummut angalasut nassiussallu ullunmikkut sivisunerusumik angalasarput. Tassalu Kangerlussuaq akunniffiusarunnaarpat, piffissaq aningaasallu sipaarneqassapput.

Aamma ismalioqatigiissitat nalunaarusiat naapertorlugu, Kangerlussuarmi mittarfiup akuerisaasumik atuutiinnarnissaa siunertaralugu ukiut tulliuttut tallimat qulit akornanni qaangiuppata iluarsaannissaanut aningaasaliinissaq pisariaqalissaaq. Mittarfeqarfiit tamatumunnga atugassanik immikkut aningaasaliisutissanik qinnuteqateqareernikuuvoq.

Aamma tunngavilersuutit allat misissuinermi eqaaneqarput. Isumalioqatigiissitaq ilaatigut allappoq, "Kangerlussuarmiutoqaqanngitsoq", mittarfik matuneqaraluarpat kulturikkut kalluarneqarsinnaasunik.
Eqqarsaataavorli umiarsualivik ataannassasoq, tamaani takornariartitsinermut aammalu piniartunit atorneqarsinnaaqqullugu.

Kanglerlussuarmi Mittarfiup matunissaa 80 millionit koruuninik akeqassasoq, Mittefeqarfiit nailiipput.