Angut marlunnik ukiulimmik pinngitsaaliisimasutut eqqartuunneqartoq

Mianersoqqussut: Pisimasut sakkortuut allaaserisami allaaserineqarput.

Angut Tasiilami meeqqamik marlunnik ukiulimmik kinguaassiutitigut kannguttaatsuliorsimasutut Nuummi Eqqartuussisoqarfimmi unnerluutigineqarpoq.

Unnerluussisussaatitaasup unnerluutigineqartoq ukiuni marlunni pineqaatissinneqarsimasunut inissiisarfimmiittusanngortinneqarlunilu 133.000 koruuninik taarsiissuteqassasoq isumaqarpoq.

Angutilli illersuisuata unnerluutigineqartoq pisuunerminik nassuerutiginninngitsoq eqqartuussivimmi oqaatigaa.

Unnerluutigineqartoq eqqartuussivimmi suliap ingerlanneqarnera tamaat eqqissisimavoq suliamilu oqaaseqarumanani. 

Eqqartuussisup eqqartuusseqataasullu unnerluussisussaatitaasoq isumaqatigalugu unnerluutigineqartoq pisuusutut eqqartuuppaat.

- Tunngavilersuutit uku tunngavigalugit meeqqamik qaammatinik aqqaneq-marluk ataallugit ukioqartumik pinngitsaaliilluni atoqatiginnissimasutut pisuutillugu eqqartuupparput, eqqartuussut nipituumik atuarpaa.

Eqqartuussummi suliap ilungersunarluinnarnera aamma meeraq marluk ataallugit ukiulik pineqarmat immikkut ittumik peqqarniinnera pingaartinneqarpoq.

Unnummi aalakoortoq

Pisoq ukiup aallartinnerani unnukkut unnerluutigineqartup niviarsiarannguullu angutaata assanut bakteeriaajaammik imersimaneranni pivoq.

Niviarsiaqqap angutaa, niviarsiaraq, unnerluutigineqartorlu angutit marluk imereernerata kingorna sinittarfimmi sinipput, niviarsiaqqallu angutaa panimi qianerani unnukkut iterpoq.

Niviarsiaqqap angutaa ilisimannittutut siullertut aggersarneqarnermini oqaluttuarpoq.

Taassuma iterami unnerluutigineqartup assani niviarsiaqqap nangianiitsillugulu nammineq usuni tissassimasoq attuuagaa takusimallugu oqaatigaa.

Niviarsiaqqap aataava ullumikkut ilisimannittut aappaatut nassuaateqarpoq, taanna nipimik tusaasaqarnini pissutigalugu ineeqqamut unnuami isersimanerarpoq. Taassumalu unnerluutigineqartoq atisaqarani seeqqummersimasoq takusimanerarpaa, aataajusullu oqarnera naapertorlugu niviarsiarannguup angutit usua attuuavaa.

Unnerluussisussaatitaasup, Kristian Buskov Nierhoffip unnerluutigineqartumit dna-mik misissuisoqarsimasoq taakkulu arlallit unnerluutigineqartumik ersarissumik takussutissiisinnaanngitsut, eqqartuussivimmi aamma oqaatigaa.

Dna-milli takussutissat unnerluutigineqartup assaani saamerlermi kukiisa ataanniittut niviarsiaqqameersut takussutisserpai.

Unnerluutigineqartoq ilaatigut kannguttaatsuliorfiginninneq pissutigalugu siusinnerusukkut +-qaammatini pingasuni pineqaatissinneqarsimasunut inissiisarfimmiitsinneqarsimasoq, eqqartuussivimmi aamma erseqqissaatigineqarpoq.

Ilisimannittutut nassuiaateqartut uppernassusaat

Taamaattumik unnerluussisussaatitaasup, Kristian Buskob Nierfoffip unnerluutigineqartoq meeqqamik ukiukitsumik pinngitsaaliilluni inerluni atornerluisimasutut eqqartuunneqarnissaa piumasaqaatigaa. Taassumali eqqartuussiviup pinngitsaaleeriarsimasutut angummut pineqaatissiissuteqarsinnaanissaa aamma periarfissippaa.

- Ilisimannittutut nassuiaateqartut dna-millu uppernarsaatit pissutigalugu (unnerluutigineqartup aaqq.) pinngitsaaleeriarsimanera mattunneqarsinnaanngilaq, Kristian Buskov Nierhoff naggasiutigalugu oqaaseqarnermini oqarpoq.

Taamaattumik unnerluutigineqartup ukiuni marlunni pineqaatissinneqarsimasunut inissiisarfimmiittusaanngortinneqarnissaa niviarsiaqqamullu 133.000 koruuninik taarsiissuteqarnissaa piumasaqaatigaa.

- Suliap immikkut ittumik ilungersunarluinnarnera qularutissaanngilaq, Kristian Buskov Nierhoff oqarpoq.

Illersuisulli dna-mit uppernarsaatit atorneqarneqarsinnaanngissorai, taakkumi assaanit saamerlermeersuummata unnerluutigineqartullu ataataasup oqarnera naapertorlugu assani talerperleq nangip iluaniitsimmagu. Aamma dna-mit paasissutissat niviarsiarannguup qanigisaaneersuunera aamma mattunneqarsinnaanngilaq.

- Unnerluussisussaatitaasup assaa saamerleq talerperlerluunniit atorneqarnersoq apeqqutaatippalunngilaa, illersuisup oqaaseqarnini naggaserlugu oqarpoq, nangillunilu:

- Assaaniittoq ataataasup aamma dna-risinnaalluinnarpaa.

Illersuisullu aataajusup nassuiaataa atorneqarsinnaavallaanngissoraa, nassuiaateqarnerami politiinut pisup kingorna nassuiaateqarneranut naapertuutinngimmat, aamma unnerluutigineqartoq politiinit pisup kingorna anninneqarsimasoq oqaatigimmagu. Tamannalu politiit nalunaarusiaanut naapertuutinngilaq.

- (Ataataasup aaqq.) nassuiaateqarnera kisimi uppernarsaataasinnaavoq. Angut sisamanik immiaarartorsimasoq assanullu bakteeriaajaatitorsimasoq pineqarpoq, illersuisoq oqarpoq.

Eqqartuussiviup unnerluutigineqartoq kannguttaatsuliorsimasutut 25.000 koruuninillu taarsiissuteqartussatut annerpaamik eqqartuussinnaagaa taanna isumaqarpoq.

Pineqaatissiisoq tamakkiisoq

Suliarli unnerluussisussaatitaasup isumaqatigineqarneranik inerneqarpoq, unnerluutigineqartorlu pinngitsaaliisimasutut eqqartuunneqarluni: 

- (Unnerluutigineqartoq aaqq.) ukiuni marlunni pineqaatissinneqarsimasunut inissiisarfimmiittussanngortinneqassaaq, 100.000 koruuninillu akiliuteqassalluni, eqqartuussut oqarpoq.

Eqqartuussisup ilisimannittut tamarmik nassuiaateqarnerat niviarsiararlu qiagami iluaalliorsimassasoq pingaartuutippaat.

Unnerluutigineqartup suliaq Nunatta Eqqartuussisuuneqarfianit suliareqqinneqartussanngortippaa. Angulli suliap suliarineqaqqinnissaata tungaanut inissinneqaqqaannassaaq.