VIDEO Aleqa Hammondip Folketingimi ammaanermi oqalugiaataa

Oqaatsit oqaatigineqartut atuupput.

Danmarki nutaanik Naalakkersuisoqalerpoq.
Aamma Kalaallit Nunatsinni Naalakkersuisut suli nutaajupput.

Ukiup affaata ingerlanerinnaani politikkikkut piviusut annertuumik allannguuteqarput.

Piviusumut tamatumunnga nutaamut Siumut isumalluarpoq tunuarsimaaranilu sulinissaminut qilanaarluni.

Nunatsinni siunnerfigissaartumik sulinerput Atassut Demokraatillu suleqatigalugit aallartereersimavarput, tassa nunatsinni naalakkersuinikkut suleqativut maani inersuarmiikkaluarunik Venstre-nik aamma Konservative-nik suleqateqarsimassagaluartut qularnanngilaq.

Folketingimi partiit ataasiakkaat inissisimanerat ataqqilluinnarparput, qinersisartummi tamaanissaa aalajangigarimmassuk. Taamaattumik amerlanerussuteqartut aalajangiineri ataqqillugit maani suleqataassaagut.

Taamaattumik manna iluatsillugu Danmarkip Naalakkersuisui Folketingillu Siulittaasoqarfia qinersinermi angusat pillugit pilluaqquagut, ukiunilu tulliuttuni suleqatigiilluarnissamik kissaateqarnerput matumuuna aamma apuukkusullutigu.

Nunatta Naalakkersuisuisa qallunaat nunaanni sinniisuattut imminut isigaanga, naak Grundlov malillugu qinikkatut imminut taamaallaat akisussaaffigigaluarlunga aamma qinersisinnut tunngatillugu. Tassami Siumut sinnerlugu qinigaavunga.

Nunatta Naalakkersuisuisa qallunaat nunaannik suleqateqarnermini kissaataannut naapertuuttumik suleriaaseqassaanga.

Suleqataanissara assut qilanaaraara!

Sorpassuartigummi qallunaat nunaannik suleqateqarnerput aalajangiisuulluinnartussaavoq, soorlu Namminersorlutik Oqartussat naapertuuttumik ingerlanneqarnissaa eqqarsaatigalugu.

Susassaqarfiit nunatsinnut suli angerlaassimanngisavut 32-usut tassaapput Danmarkip akisussaaffigisai - tamatta pisussaaqataaffigisavut.

Aalajangiinerit susassaqarfinnut suli angerlaassimanngisatsinnut tunngassuteqartut maani ataatsimiittarfimmi taasissutigineqartarput, tamakkualu aalajangiunneqartut nunatsinni timitalerneqartarlutik.

Susassaqarfinnut suli angerlaassimanngisatsinnut tunngatillugu allannguuteqartoqaraangat, erngerluni aamma nunatsinni atuutilertarnissai qularnaagassaraarput, pitsaassuseq nalaagaaffeqatigiinnerup iluani assigiittariaqarmat.

Nuannaarutigaara nunatsinni eqqartuussiveqarneq qallunaat nunaanni eqqartussiveqarnertulli pitsaatiginissaa tamaani Naalakkersuisut anguniagassaminnut ilanngussimammassuk. Nunatsinni eqqartuussiveqarnikkut illersugaanerput
sanngiippallaartutut oqaatigisariaqarpoq suliassatullu pingaaruteqarluinnartutut oqaatigisariaqarluni.

Ukiualunnguit iluanni susassaqarfiit ilaasa Namminersorlutik Oqartussanit tiguneqarnissaat piareersalertussaavarput, susassaqarfinnik tigusinerit tamatsinnut naammaginartumik torersumillu ingerlassinnaaqqullugit.

Susassaqarfiit suli angerlaassimanngisavut Folketingip ataaniikkallartillugit suli annertunerusumik tamaani ammasumik oqaluuserinissaat pissusissamisuuinnassaaq.

Naalagaaffeqatigiinnerup iluani suleqatigiittut ammasumik akisussaassuseqartumillu politikkikkut isummersortarnissarput pissusissamisoorpoq.

Namminersorluni oqartussaaneq atuutilermalli, ataasiakaannguit eqqaassanngikkaanni, Folketingimi ilaasortat assut nunatsinnut tunngatillugu oqaaseqarnissamut tunuarsimaalersimasut maluginiagassaavoq.

Nunatsinnili susassaqarfinnut arlalinnut suli qallunaat nunaat akisussaaqataatillugu pissusissamisoorluinnarpoq qallunaat Folketingimi ilaasortaatitaasa akuliuttarnissaat.

Tamanna aamma illuatungaanut atuuppoq.

Danmarkip nunanut allanut politikkianut aammalu illersornissamut politikkianut kalaallit politikeriisa akuliuttarnerat pissusissamisoorpoq, Kalaallit Nunaat suli akisussaaqataagallartillugu.

Qallunaat Naalakkersuisuinik suleqateqarneq qinigaaffiup suliani iluatsilluarsimasoq, neriuutigaara suli ineriartorfiusumik annertunerusumillu iluatsitsiffiusumik ingerlaqqissasoq, minnerunngitsumik sillimaniarneq, issittumi politikki, arfanniarneq, puisit pillugit EU-mi suliat allallu eqqarsaatigalugit. Nunarsuarmi nunani issittuni tunngasut oqallisigineqaqaat.
Maluginiarpara statsministerip oqalugianermini silap pissusaanut tunngatillugu eqqaasaqanngitsoq. Kalaallit Nunaat tassaavoq Naalagaaffiup Danmarkip issittortaa, taamaattumik issittoq pillugu suliniutissanik sukumiisunik takunissaq kissaatiginarpoq,nunatsinninnut qallunaat nunaannullu iluaqutaasussanik. Suleqatigiikkutta issittumi Naalagaaffittut nukittuutut inissisimasinnaavugut.

Susassaqarfinnimi assigiingitsuni pitsanngorsaalluni suliniuteqarnerit pisariaqartippavut.

Siunissaq ungasinnerusoq aamma eqqarsaatigalugu susassaqarfiit assigiinngitsut pillugit pilersaarusiorluakkanik suliniutissanik piareersaanissaq pisariaqarpoq.
Utaqqiisaagallartumik aaqqiinerpassuit toqqissisimannginnermik aamma pilersitsisarmata.

Nunatsinni eqqartuussiveqarnermi ajornartorsiutit aaqqiivigineqarneq ajoramik uteqqiajuartut pillugit aaqqiissutissat toqqissisimanartut ataavartullu pisariaqartippavut aamma.

Nunatsinni Politiit atorfissaqartitaat naapertorlugit aningaasaliivigineqartariaqarput, qallunaat nunaanni politiit kiffartuussineranni pitsaassuseq tunniunneqartartup naliganik nunatsinni politiit tunniussisinnaaniassappata, kiisalu nunatsinni kiffartuussineq ulluinnarni
piviusumut naapertuuttoq naammassineqarsinnaaniassappat.

Siku sinerissatta ilaaniittoq nungukkaluttuinnartillugu sillimaniarnermi upalungaarsimanermilu naammassisinnaasassat annertusiartorput, taamaattumillu malinnaatitsisoqartariaqarluni.

Upalungaarsimaniarneq eqqarsaatigalugu annaassiniarnernut nakkutilliinermullu sakkutuut timmisartui atorfissaqartippavut – sakkutuut timmisartui nunatsinni ”najugallit” aamma pisariaqartippavut.

Naalagaaffeqatigiinnerup iluani issittumi politikki, ullumikkumut sanilliullugu, ”utaqqiinnartuunngitsoq” aningaasaqarnikkullu toqqammavigissaartoq pisariaqartipparput.

Nunaqqativut qallunaat nunaanni inuuniarnikkut ajornartorsiuteqartut eqqarsaatigalugit aaqqiissutissanik ataavartunik pisariaqartitsivugut. Danmarkimi allatuulli najugaqavissutut nalunaarsorsimanerput eqqarsaatigalugu, nunaqqativut iluamik ilinniagaqarsimanatik oqaatsitigullu amigartumik piginnaasaqarlutik nuussimasut Danmarkimi ilinniarfinnut
isersinnaasanngillat, tassami Danmarkimi najugaqavissut immikkut qallunaat oqaasiinik ilinniartinneqarnissamik neqeroorfigineqarneq ajorput kiisalu nuunnermi Danmarkip aaqqissuussaaneranut ulluinnarnilu pissutsinut tunngatillugu ilinniartinneqassanatik.

Nuannaarutigaara statsministerip oqalugiarnermini oqaatigimmagu Danmarki ataqatigiittariaqartoq susassareqatigiinnikkut, kulturikkut aningaasaqarnikkullu. Oqariartuut tamanna nuannaarlunga suleqataaffigissavara, neriullunga aamma tassani nunaqqativut Danmarkimi inuuniarnikkut ajornartorsiuteqartut iluaquserneqarumaartut isumaginninnikkut.

Tassa tamakkuupput maani Folketingimi suliassakka pingaarnerit. Aamma issittoq pillugu nalunaarusiaq saqqummiunneqalersoq eqqarsaatigalugu kiisalu Aningaasanut Inatsisissatut siunnersuutip oqaluuserinissaa eqqarsaatigalugu sulilluta aallartipallannissarput neriuutigaara.

Siunertaraara aaqqiissutissanik nassaarnissaq tamatsinnut iluaqutaasussanik.

Naalagaaffeqatigiikkallartilluta nunattalu aqunneqarnerani Namminersorlutik Oqartussat tunngaviugallartillugu, pingaanerpaasariaqarpoq qinersisartutta pingaartitaat aallaavigalugit pitsaasumik sullissinissarput.

Tamannali isumaqartariqanngilaq Naalagaaffeqatigiinnermut tunngatillugu siunissami takorluukkatta alaannarnissaannut.

Suli Siumumi sinnattoraarput nunatta siunissami, ullumikkornit pisinnaatitaaffeqarnerusumik, nammineerluni nunarsuarmioqatigiit akornanni kiinnertalernissaa.

Kiffaanngissuseqarusunnermut tamanna tunngassuteqarpoq. Kiffaanngissuseq ullumikkut piginngisarput qallunaat nunaat suleqatigalugu nammineq pigilernissaa piviusunngortikkusunnaqaaq.

Nammineq erfalasorput atorlugu OL-imi peqataasinnaanissaq kissaatigaarput. Kissaatigaarput arfattassat pillugit IWC-mi isumaqatigiinniarsinnaanissaq EU eqqarsaatiginngikkaluarlugu. Kissaatigaarput illersornissaq pillugu isumaqatigiissutit
pillugit ilisimasaqarnissaq. Kissaatigaarput isikkamik arsaannermi timersuutinilu allani nunarsuarmi unammersuarnerni peqataasinnaalernissaq. Tamanna tamatta immikkut ataasiakkaatut pisinnaasatsinnut tunngatillugu tatiginninnermut ataqqeqatigiinnermullu tunngassuteqarpoq, tamatsinnut iluaqusiinissaq siunertaalluni.

Siumumiit siornatigut oqaatigisarparput oqaatigeqqittuassallugulu, tamat paasinninnissaasa tungaanut: Namminersulivikkusuppugut, taamaakkaluartorli aamma qanimut qallunaat nunaannik suleqateqarnerput attakkusupparput, taamaattuminguna aaqqissuussineq Free Association atorlugu namminersulivinnissarput siunniunnikuugipput.
Tamanna siunissami paaseqatigiilluni naligiittut inissisimanissamut siunnerfiuvoq.

Aaqqissuussineq Free Association – New Zealandip Cook Islandillu akornani, Hollandip Antillerillu akornani ajunngilluinnartumik ingerlanneqarpoq. Aamma USA-p Mikronesiemilu qeqertat arlallit akornanni ingerlanneqarpoq – tassa namminersulivinnissamut aaqqissuussineq Siumup anguniagaa. Piareesarneranullu tamatta immersueqataasinnaavugut.

Qilanaaraara aamma Naalagaaffeqatigiinnerput pillugu ilissi oqaloqatiginissarsi isummersoqatiginissarsilu.

Neriuutigaara paasinninneq naleqartitsinerlu uani qinigaaffimmi qallunaat Naalakkersuisuisa takutikkumaaraat, tamatta ataatsimut pitsaasumik siunertalimmik anguniagaqarnerput naqissuserlugu – tamatumalu qularnaassavaa siunissami Naalagaaffeqatigiittut ataatsimut tulluusimaaruteqarnissarput.