Akoorutissat naalungiarsuup kingornuttarpai
Naartunerup milutsitsinerullu nalaani akoorutissat naalungiarsummut ingerlateqqinneqartarput. Atuagassiami videnskab.dk-mi tamanna atuarneqarsinnaavoq.
Qallunaat savalimmiormiullu ilisimatuut misissuineranni nutaami inoorlaat 100-it anaanaallu misiliutinik tigusiffigeriarlugit tamakku katersorneqarsimapput. Akoorutissanik assigiinngitsunik 87-inik arnani naalungiarsunnilu ilisimatuut malussarput.
- Akoorutissat mingutsitsisartut arnat timaanni katersuussimappata, naartulernikkut aatsaat peersinneqarsinnaapput. Taamaattoqartarneralu ajoraluaqaaq, naartormi mianersuutassarujussuuvoq, pingaartumik naartuuleqqaarnerani, misissuinermik aqutsisoq, avatangiisit mingutsinneqarnerisa inuup timaanut sunniutaanik Syddansk Universitetimi ilisimatooq, Philippe Grandjean, oqarpoq.
- Akoorutissat mingunnartut meeqqamut pippata, meeqqap qarasaa, timaata nappaammut akiuussutissaa, ineriartorneralu innarlerneqarsinnaapput, kræfteqalersinnaaneralu annertusinerulluni, atuagassiami allassimasut naapertorlugit Grandjean nassuiaavoq.
Ilisimatuut piffissaq ungasinngitsoq tikillugu isumaqarsimagaluarput, akoorutissat navianartut arlaap immikkoortitertarai, misissuinermili nutaami tassa paasineqarpoq, soorlu PCB assigisaallu arlaap immikkoortiterneq ajorai.
Meeraq timimiguinnaq pinnani, aamma sianissutsimigut, innarlerneqarsinnaavoq. Soorlu ilikkariartora-pissusilersorneralu ajoquserneqarsinnaallutik, atuagassiami videnskab.dk-mi allapput.
