Aaja Chemnitz Larsen Folketingimut: Isumaginninnermi ikiuinermut qujanaq – suli pisariaqartitsivugut

Kalaallit Nunaanni meeqqat inuusutullu atornerlugaasimasut sumiginnagaasimasullu pillugit kiisami – kiisami – iliuuseqartoqarpoq.

Inuit Ataqatigiinnit Aaja Chemnitz Larsen Folketingip ammaanersiornerani sisamanngornermi oqalugiarnermini danskit naalakkersuisuisa nunatsinni isumaginninnermut ikiuunnerannut qujassuteqarpoq kalaallillu naalakkersuisorisimasaasa sumiginnaasimaneranik isornartorsiuilluni taama oqariartuuteqarpoq.

Naak nunatta isumaginninnermik susassaqarfik ukiuni qulikkaani nammineq akisussaaffigigaluaraa ikiuuttoqarpoq.

AAMMA ATUARUK Atornerlugaasunut ikiuigasuarnissamut aningaasaateqarfiliornissaq Aaja Chemnitzip siunnersuutigigaa

- Isumaginninnermi sulianik avataanit kivitsisoqartariaqarnera Danmarkimullu suli pitsaanerusumik ataqatigiissaartoqartariaqarnera paasisariaqarsimavarput. Kalaallit inuiaqatigiivisa nassuerutiginninnerat pingaartorujussuuvoq, Aaja Chemnitz Larsen oqarpoq.

Danskit naalakkersuisui Tasiilamut ikiuigasuariartortussanut kiisalu nunarput tamakkerlugu meeqqanik inuusuttunillu kinguaassiutitigut atornerlunneqarsimasunik katsorsaanissamut 5,3 millionit koruuniugallartunik tapiissuteqarput.

Sulili ikiuisoqartariaqarpoq – inooqatigiinnikkut ajunaarnersuaqartoq, Aaja Chemnitz Larsen isumaqarpoq.

- Allaanngitsoq ajunaarnersuaq, taama isumagineqartariaqarpoq. Tassa ikiugasuarnissamut aningaasaateqarfimmik isumaginninnermi immikkut pisoqarnerani iliuuseqarfigineqartariaqarsorisatsinnut atorneqartartussamik siunnersuuteqarnikuuvugut.

Aningaasaateqarfik: Danmark Kalaallit Nunaannit tallimariaammik akiliinerussaaq

Inuit Ataqatigiit siunnersuutaat upernaaq saqqummiunneqaqqaarpoq. Danmarkip 100 millionit koruuninik Kalaallit Nunaatalu 20 millionit koruuninik ikiuigasuarnissamut aningaasaateqarfimmut tapiissuteqarnissaat partiip siunnersuutigaa.

Aningaasat nunatsinni meeqqat inuusuttullu katsorsarneqarnerannut siunnersorneqarnerannullu aningaasartuutinut atorneqassapput.

AAMMA ATUARUK Amerlanerussuteqartut IA-kkut siunnersuutaat taperserpaat

Tamatuma saniatigut Naalakkersuisut danskit naalagaaffiallu kommunini tallimani meeqqanut angerlarsimaffinnik ataatsimoorlutik pilersitsissapput, taamaalilluni meeqqat ikiorneqarfissaat ataasiinnaalissalluni.

- Meeqqat ataqatigiittummik aaqqissuussinermi arsaaqqatut milorujunneqaqattaartariaqanngillat, uagulli inersimasut suliniuteqarnermi ullumikkumit ataqatigiissaarilluarnerusariaqarluta, Aaja Chemnitz Larsen oqalugiartarfimmi oqarpoq.

Ilaqutariinnut mikisunik meeralinnut atuarfimmik nerisaqarfiullunilu ineqarfimmik peqalernissaa siunnersuummi ilaavoq.

Mette Frederiksen: Ikiuunnissamut ammavugut

Ministeriuineq, Mette Frederiksen (S) kalaallit meerartaannut tunngatillugu sammisamut naggataarutaasumik oqaaseqarniarnermini oqaasissaminik sivisulaamik eqqarsartariaqarsimavoq. Nunatsinnimi isumaginninnermi ajornartorsiutit Namminersorlutik Oqartussat Folketingillu akornanni politikikkut oqallisigeqqusaanngitsutut issimapput – maannali taamaakkunnaarpoq.

- Meeqqat pinngitsaalineqarlutik atornerlunneqaraangata, paarinerlunneqaraangata sumiginnarneqaraangata oqaluuttassaagut. Ilungersuutiginnittoqarnera nuannaarutigaara. Ammasumik maanna oqaloqatigiinnerput nuannaarutigaara, Mette Frederiksen oqarpoq.

AAMMA ATUARUK Nunatsinni kommunit isumaginninnikkut suliassaannik danskit ikiuussinnaapput

Ministeriunerulli meeqqanut inuusuttunullu tunngatillugu isumaginninnermi suliassarparujussuit uissuummissutigai. Taassuma Folketingip Kalaallit Nunaanni isumaginninnermi pisariaqartunut tamanut ikiuuteqqunissaa piareersimaffigaa.

- Maanna aallartitsivugut. Tamanna aallaqqaasiutitut isigaara, siunnersuutigineqarsinnaasullu tamarmik akuersorniarpakka, Mette Frederiksen oqarpoq.