Østersømi aalisartut puisinut isiginnittariaaseq allanngortikkusuppaat
Avatangiisit pillugit suleqatigiiffik Inuit Sila maanna Nunani Avannarlerni angalavoq, aalisartut tappavanimiut peqatigalugit puisinik ikilisaarusunnerannik tapersersorniarlugit.
Puisinik isiginnittaatsip allanngorneratigut kalaallit piniartut iluaquserneqarsinnaapput.
Bornholmimi Christiansømi aalisartut peqatigiiffianni siulittaasumut Thomas Thomsenimut puisi tassaaginnanngilaq uumasoq atorluagassaq iserujussualik.
- Uatsinnut aalisartunut tassaavoq uumasoq nujuartaq, aalisakkanik nungusaasoq aalisakkanillu pisatsinnik nerisuusoq, uumasuaqqanillu tunillaassuisoq.
1980-ikkut naalersut Danmarkimi puisi eqqissisitavoq, taamani 2000-it missaanniitut. Kingornali amerliartoruloorsimapput maannalu Østersøinnarmi 50.000-ngorsimallutik.
Aamma atuaruk Inuit Silap nunani avannarlerni aalisartut ikiorniarai
Danmarkimi, Sverigimi Finlandimilu aalisartut maanna kissaatigilerpaat aalisakkanik ulorianartorsiortitsimmata puisit ikilisarneqarnissaat.
Tamatumunngalu avatangiisinik illersuiniaqatigiiffik Inuit Sila maanna taamaaliornissamut ikiuunnialerpoq, oqaaseqartartua Leif Fontaine.
- Ikioqatigiinniarlerpugut, politikerit kajumissaarniarpavut misigissutsit atornagit silatusaartumilli aalajangeeqqullugit. Europami puisinut inequnartutut piniaqqusaanngittutut isiginnittarneq allanngortittariaqarparput, Fontaine oqarpoq.
Aamma atuaruk Inuit Silap puisit pillugit paasititsiniaanera sammineqarluartoq
Nunani Avannarlerni puisit pillugit inatsisit allanngortinnissaannut suleqatigiissutissaqarpugut. Aalisartut eqqissillutik aalisarsinnaasariaqarput. Aammalu puisinik ataqqinninnerujussuaq millisikkaanni puisit amiinik Kalaallit Nunaanniit avammut tuniniaanermut iluaqutaassasoq Thomas Thomsen oqarpoq.
- Puisit amiutitik tuniniaqqissiinnaalissavaat. Imaattariaqarpormi puisip amianik kavaajaqaraanni kusagineqartariaqarpoq uumasunik toqoraasutut isigineqarnani, bornholmimiu oqarpoq.
Inuussutissanut ministerip Eva Kjær Hansenip siunnersuutigisimavaa Danmarkimi piniarnermut allagartallit puisinniarsinnaassasut.
Tamatumunngali Bornholmimi aalisartut isumaqataanngillat. Siulittaasuat KNR-imut oqarpoq isumaqarluni piniartuviit - Nunatsinneersuusinnaapput - ikilisaariartoqataasariaqartut, aalisartut eqqissillutik aalisarsinnaaniassammata.
Aamma atuaruk Kalaallit puisit amiinik EU-mut tunisisinnaanerat atuutiinnassaaq
