Qallunaatsiat Narsami najugaqarfigisimasaat ullumikkullu suliffissuup eqqaaniittoq Katersugaasiviup iluarsarlugu ulluni makkunani naammassilerpaa. Qallunaatsiaqarfiusimasoq Landnamsgård-imik taaguuteqartinneqartoq Nunatsinni pisoqaanersat ilagivaat. Københavnip Naalagaaffiup Katersugaasiaviani sulisuusimasumit C.L. Vebæk-imit 50-ikkunni assanneqarpoq.
Pinngortitamik ilisimatusarnerit misissuinerillu tunngavigalugit itsarnisarsiuut aalajangersinnaasimavaat, Landnamsgård-i ukiup 1000-p missaanni sananeqarsimasoq. Tassa Eriup Aappalaartup Nunatsinnut tikinnerata nalaani sananeqarsimavoq.
Nassaat Danmarkimut nassiunneqarsimapput. Ukiualunnguilli matuma siornatigut Nunatsinnut utertinneqarlutik maannakkullu Nunatta Katersugaasiaviani Nuummiittumi toqqortaatigineqarput.
Takornariarpassuit ukiut ingerlanerini qallunaatsiaqarfiusimasoq takornarniarfigisarpaat aqqutaanili akornuteerarpassuit assigiinngitsut aqqusaartoreerlugit tassanngaaniit pakatsisimallutik ingerlaqqittarput. Ujaqqat nunaminertallu uingasut itsarnisarsiuunit misissuiffigineqarsimasut kisimik narsaamanertap qeqqani takussaasaasimagamik.
Narsami Katersugaasiviup tamanna aaqqinniarlugu qinnuteqarsimavoq itsarnisarsiuullu misissueqqissaarnerisa kingorna aaqqissuussineq aallartissimallugu kiisalu qallunaatsiaqarfiusimasoq morsukkiartorfianit assallugu nuisanerusunngortinniarnera naammassilerpaat. Ujaqqat nunaminertallu assaanermeersut peerneqareerput.
Qallunaatsiaqarfiusimasup orninnissaa ajornannginnerulerportaaq ippiit, qunneqat ungalullu portusuut aqqusaaqqaartariaarummata. Aqqusineeqqamimim ujaraaqqanik qallersaakkamik aqquserniortoqarpoq.
Qallunaatsiaqarfiusimasup illorsuartaa 36 meterinik takissusilik kisiat aaqqissorniarlugu katersugaasiviup toqqarsimavaa. Landnamsgård pillugu paasissutissanik nutaanik ukioru suliarinnittoqassaaq, soorlu aamma qallunaatsiaqarfiusimasup eqqaani aappaagu aasartinnagu allagartaliisoqarniartoq.