NASA: Kalaallit Nunaata issittullu sermii aatsaat taama sukkatigisumik aakkiartorput

Nunatta sermersuata aamma Sikuiuitsup kujalliup sermiata aatsaat taama sukkatigisumik aakkiartornerat ilisimatuut tikkuarpaat, tamatumunngalu peqatigitillugu imavissuit kissatsikkiartuinnarput tamatumalu malitsigisaanik aatsaat taama sukkatigisumik qaffakkiartulersimallutik.

Imavissuit qaffakkiartornerisa nunarsuarmioqatigiinnut millionilippassuarnut annertuupilussuarmik kingunerlutsitsinissaat NASAp aamma mianersoqqussutigaa, pingaartumik sumiiffinni imaata qaavanut qanittuaniittunut tunngatillugu.

- Inuit 150 millioninit amerlanerusut - amerlanersaat Kangianiittut - nunami immap maanna qaffasissusaanit meterimik ataatsimik qaffasissusilimmi najugaqartuupput, NASAmi pisortaq Michael Freilich taama oqarpoq.

AAMMA ATUARUK Naalagaaffiit Peqatigiiit silap pissusia pillugu ataatsimiititaliaa maanna iliuuseqaqqusivoq!

Nalagaaffiit Peqatigiit siulittuutaat eqquuttussanngortoq

Imavissuit qaffakkiartortillugit ilaatigut illoqarfissuit Singaporetut Tokyotullu ittut qarsugussaasinnaapput, aammali USA-p ilaa, Florida, eqqugaasinnaavoq. Imavissuit qaffannerisigut Manerassuarmi qeqertaaqqani naalagaaffiit aamma piuneerutsinneqarsinnaasut, Michael Freilichip oqaatigaa.

Issittup sikuata qanoq sukkatigisumik aakkiartornerata siulittuutiginiarneqarnera nalorninarnerpaasoq, Steve Neremip, NASAp imaviit qaffakkiatornerinik misissuisartuisa pisortaata oqaatigaa.

Naalagaaffiit Peqatigiiit silap pissusia pillugu ataatsimiititaliaata IPCC-p 2013-imi siulittuutigaa nunarsuup imaata qaffasissusia 2000-ikkut naaneranni meterit 0,3-t 0,9-llu akornanni qaffassimassasoq.

NASA naapertorlugu siulittuutigineqartoq taanna eqquuttussatut maanna ilimagineqarpoq.