Uuliamik maqisooneq politikkikkut ajornartorsiortitsivoq
Immani itisuuni, ilaatigut Alaskap sineriaani qillerisarnissat akuersissutigineqarnissaannik pilersaarutit maanna Obamamut apeqqutigineqarput.
Amerikami sinerissamik nakkutilliisut Louisianap sineriaani uuliamik maqisoorutip kukullugu ikuallannissaata ullumi pinissaa isumaliutigilereerpaat, kontreadmiral Mary Landry oqarpoq. Arnaq taanna uuliamik qilleriviup sapaatip-akunnerani kingullermi ajutoornerani naalagaaffimmi oqartussaasut uuliamik mingutsitsineq annertoqisoq pillugu suliniuteqarneranni qullersaavoq.
Nakkutigisamik ikuallaanermi uuliap 50-iniit 90 procentia puttaqusersorlugu assersuinikkut nakkutigineqartoq peerneqarsinnaavoq, Landry oqarpoq.
Pissutsit tamaviaarnaqaat. Immap qaavaniit 1.500 meterisut ititigisumi putu uuliamik qilleriviup ataatigut ventiililiilluni misiliineq iluatsinngilaq, uulialu kubikmeterit 160-it missaaniittoq ulloq unnuarlu maqisarluni. Uuliamik maqisoornerup USA-mi masarsoqarfiit pingaarnerpaat ilaat ulorianartorsiortippaa, ingammillu kuussuup Mississippip akua. Uuliamilli maqisoorneq aammattaaq Obamap nukissiuuteqarnermut politikkianut akornutaavoq taamattumillu aamma Amerikami sila pillugu politikkimik misiliineq eqqussallugu, tassami Obamap USA-p sineriaani allani uuliamik qillerisarnissat akuersissutiginissaat siunnersuutigimmagu, ilaatigut uuliasiortitseqatigiit immani itisuuni maannamut anguneqarsinnaanngitsuni teknologii isumannaatsuunissarlu pillugit uppernarsaanerat tatigalugu. Uuliamillu imminut pilersornerulernissamut periarfissat Obamap Kongressimi ilaasortanut Republikaneriusunut sila pillugu inatsiseqalernissaq ussassaarutitut atorlugu misileereerpoq.
Maannali Republikanerit Demokratillu pingaartumik sinerissami naalagaaffinneersut qulartorujussuupput, tamannalu nukissiuutit silalu pillugit inatsisiliornissamik unitsitsisinnaalluni.
Pinngortitamillu illersuiniaqatigiit immani itisuuni qillerisoqarnissaanut mianersoqqusinerujussuat ilumoorunarpoq, Louisianallu sineriaaniit 100 kilometerit missaannik avasitsigisumi qillerineq ajutoorfiusoq immani itisuuni qillerinissamut tulluanngivilluni. Kujammut 200 kilometerisut ungasitsigisumi Chevron immap qaavaniit 2,5 kilometerisut ititigisumit uuliamik qalluivoq.
