Utoqqatserfigineqarnissarput kissaatigaara

Qallunaat misiliutaat 1951-imi ingerlanneqarpoq. Meeqqat 22-t angajoqqaavinit arsaarinnissutigineqarlutik Danmarkimut aallartinneqarput. Meeqqat ilaquttatik, oqaatsitik kinaassusertillu annaavaat, pisullu pillugit utoqqatserfigineqanngisaannarput. Helene Thiesen, meeqqat 22-t aallartinneqartut ilagaat, taanna pisut pillugit nassuiaatissanik ujaarlertaraluarpoq kiisalu utoqqatserfigineqarnissani kissaatigigaluarlugu, tamannali suli iluatsinngilaq.

- Soorlu itisoorsuarmik sinilerlunga, inuunera tamarmi arsaarinnissutigineqarpoq. Susoqalerneranik ilisimasaqanngilagut nassuiaanneqaratalu. pissuserlu inuppalaanngeqaaq. Helene Thiesen maanna Danmarkimi najugartoq oqarpoq. Taanna atuakkiorluni suliaqaleruttorpoq, tassani misiliutigineqarnermini pisunik allaaserinnippoq. Helene Thiesen ilaquttanilu nassuiaanneqanngisaannarlutik utoqqatserfigineqanngisaannarlutillu oqarpoq, taamatullu pineqartariarlutik isumaqarluni. Helene arfineq marlunnik ukioqarluni qallunaat misiliutaannut ilaasussatut toqqarneqarpoq. Kalaallit Nunaanni atuartitsinermi siuttussat ilaataattut toqqarneqarluni. Taamaammat meeqqat 21-t ilagalugit qallunaatut innuttaassuseqalersinneqarpoq. Ilaqutariit avissaartinneqannginnissaat eqqarsaatigarlugu Landsrådemit taamani meeqqat piitsut iliarsuillu kisiisa misiliinermi peqataatinneqarnsisaat akuerineqaraluarpoq. Helene taamani anaanaqarpoq, meeraanerminilu piitsutut atugaqarnikuunngilaq.

-Paasisinnaanngilara aallartitaaguma sooq pitsaanerpaassanersoq, uanga pitsaanerpaajusorinngilara. Najugarput najugarineqartunut allanut sanilliullugu pitsaasuuvoq, naasulerfiuteqarlutalu sofaqarluta pequteqarpugut. Helenep Danmarkimut aallartitinneqarnera kingornalu meeqqat angerlarsimaffiannut inissinneqarnera ilaqutariinnik avissaartitsivoq, sequmisitsisoq. Helenep arnaata sapaatikkuinnaq meeqqat angerlarsimaffiannut pulaarsinnaavaa. Sivitsunngitsorlu imminnut oqaloqatigiissinnaajunnaarput, tassami Helene meeqqat angerlarsimaffianni kalaallisut oqaloqqusaanngimmat. Helenep kalaallisut oqaatsini puigorluinnarpai, taamatullu anaanani qatanngutinilu attavigisinnaajunnaarlugit.

- Tamatuma kingorna ajorsiartuinnarpoq. Nalunngilara anaanagalugu, ilaqutariilluta. Itinerusumik ammasumillu oqaloqatigiissinnaanngilagut. Tassami qallunaatuinnaq oqaaseqarpunga, anaanalu qallunaatut paasisinnaanngilaq. Taamatut avissaartinneqarpugut. Misiliut ukiut 57-it matuma siorna pivoq, ukiut taama amerlatigisut ingerlareeraluartut Helene Thiesenip naalagaaffik innarliisutut suli pisuutippaa. - Oqartussat misiliummik suliaqartut akisussaasullu, uagut meeraasugut 22-t taamatut uumasutut misiliutitut pimmatigut assut pisuutippakka, Helene Thiesen oqarpoq. Pisuutitsinerlu tunngavigalugu utoqqatsertoqarnissaa piumasarinikuugaluarpaa. Røde Korsimit, taamani Nuummi meeqqat angerlarsimaffianni ingerlatsisunit allagarsinikuugaluarpoq, allagarsiamilu Helenep isumaa malillugu "qalliinnarsiortumik utoqqatsertoqarpoq".

- Allakkat tigugakkit misigisimanngilanga toqqatserfigineqarlunga. Utoqqatserneq pisortatigoortumik ingerlanneqassagaluarpoq, kikkut tamarmik paasiniassammassuk utoqqatsertoqartoq. Uannuinnaq allagaarannguamik " arraa, utoqqatserpungamik" allaqqasumik nassiussiinnarnatik.

Isummersuutit



Nutaarsiassaateqarpit?

Nutaarsiassaateqarpit?

1717-imut SMS-erit, UNNIA allariarlugu kingornalu oqaluttuat allallugu.

Immersuivik atorlugu allaffigitigut knr.gl/1717

Emailikkulluunniit 1717@knr.gl

KNR TV: TekstTV-mi paasissutissat

TTV q 110 Ullut tamaasa nutaarsiassat

TTV q 400 Timmisartuutinissat
aallartussat tikitussallu

TTV q 300 Tv-kkut aallakaatitassat
tulleriiarnerat

TTV q 300 radiukkut allakaatitassat
tulleriiarnerat