USA Afghanistanimi sakkutuuminik angerlartitsinialersaartoq

USA-p Afghanistanimi sakkutuuni ukioq manna kingusinnerpaamik septembarip ulluisa aqqarnanni angerlartissimassavai. USA-p ullumi pingasunngornermi taama nalunaaruteqarnissaa naatsorsuutigineqarpoq.

Sakkutuut Afghanistanimit angerlartinneqarnissaat USA-p præsidentiata Joe Bidenip præsidentip illorsuanit nalunaarutigissagaa, ippassaq marlunngornermi uppernarsarneqarpoq.

Afghanistan nunat killiit illersoqatigiiffiata NATO-p internetikkut attaveqaatit atorlugit ullumi pingasunngornermi ataatsimiinnissaani oqaluuserineqartussanut ilaavoq, nunat NATO-mi ilaasortat nunanut allanut tunngasunut illersornissamullu ministerii ataatsimiissallutik.

USA-p Afghanistanimi sakkutuuminik septembarip ulluisa aqqarnat sioqqullugu angerlartitsiniarnera USA-mut pingaarutilittut isigineqarpoq, ullormi taanna tassaavoq peqqarniisaarniat Al-Qaedakkut USA-mik saassussinerisa ukiut 20-nngornerat.

AAMMA ATUARUK Trumpip USA-p Afghanistanimi sakkutuui juullinnginnerani angerlartinniarai

Assersuutigalugu timmisartut marluk New Yorkimi illorsuarnut World Trade Centerimut ulloq taanna aportinneqarput. Al-Qaedap taamanikkut siuttua Osama Bin Laden taamanikkut Afghanistanimiippoq.

USA-p præsidenterisimasaa, Donald Trump, peqqarniisaarniat Talibanimeersut eqqisseqatigiinnissamik siorna isumaqatigiissusiorfigai.

USA-p sakkutuuisa ukioq manna maajip aallaqqaataa sioqqullugu angerlartinneqarsimanissaat taamani isumaqatigiissutigineqarpoq.

Sakkutuut 2500-t missaat Afghanistanimit maajip aallaqqaataata kingorna angerlartinneqarnissaat Bidenip siunniukkaa, Bidenip naalakkersuisoqatigiivisa atorfilittaat oqaatigaat.

Assersuutigalugu USA Afghanistanimi amerlanerpaammata 2011-mi 100.000-nik sakkutuuliisimavoq.