Urani pillugu oqallinneq Københavnimi nanginneqassaaq
- Qinngornernik ulorianartunik pisariaqanngitsumik sunnigaasoqanngisaannassaaq. Australiamiup meeqqat nakorsaat atomilu pillugu oqallissaarisartoq Helen Caldicott, urani pillugu Christiansborgimi ataatsimeersuartoqarnerani peqataasoq taama oqarpoq.
Nuummi arfininngormat ataatsimeersuarneq Københavnimi ullumi aamma pisussanngorpoq. Urani pillugu ataatsimeersuartitsisut tassaapput Avataq, det Økologiske Råd, Noah aamma VedvarendeEnergi.
Helen Caldicott immikkut ilisimasallit ataatsimeersuarnermi peqataasut pingasuut ilagaat. Qinngornernik ulorianartut sunniutigisartagaat nakorsatut nassuiaateqarfigissavai.
- Qinngornerit ulornartut suulluunniit navianaateqarput. Allaammi kigutit nakorsaani qinnguartartinnikkut kræfteqalersinnaaneq qanillineqartarpoq. Ullutsinni kræfteqalersartut 30 procentii qinngornernit ulorianartunit nunaminngaanneersunit peqquteqartarput, aviisimut Informationimut taama oqarpoq.
Ataatsimeersuarnermi immikkut ilisimasalittut peqataasut sinneri tassaapput Jan Willem Storm van Leeuwen, Hollandimi Ceedata Consultantsimi ilisimatuut pisortaat, GME-llu piianissamik suliniutaata avatangiisitigut peqqissutsimullu sunniutigisinnaasaanik arlaannaanulluunniit attuumassuteqanngitsumik nalunaarusiat siullersaannik suliaqartuusoq, aammalu Cindy Vestergaard, Danmarkip nunanut tamalaanut tunngasunut ilisimatusarfiani (DIIIS) ilisimatuut pisortaat, uranimut tunngatillugu nunani tamalaani aqutsinermi sillimaniarnikkut ajornartorsiutaasinnaasunik immikkut ilisimatusartoq.
- Namminersorluni oqartussaanerup eqqunneqarneratigut Kalaallit Nunaat nunap iluani pisuussutit oqartussaaffigilerpai. Tamanna allanngortinneqarsinnaanngilaq. Uranili saffiugassanit allanit allaaneruvoq, uranillu piiarneqarnerata najukkami nunarsuullu sinnerani avatangiisitigut sunniutai qulaajarneqartariaqarput, uranimik piianissaq pillugu aalajangiisoqalerpat tamanna sapinngisamik tunngavissaqarluarluni aalajangiiffigineqarsinnaaniassammat, avatangiisinik illersuiniaqatigiiffiit ataatsimeersuarnissamut oqallissaarumminni taama allapput.
Uranimik piiaaviup avatangiisinut pinngortitamullu, CO2-mik aniatitsinermut, inuiaqatigiit peqqissusaannut, oqimaaqatigiissumik ineriartortitsinissamut suliutinillu angisuunik suliffissuaqarneq tamaat isigalugu sunniutissai ataatsimeersuarnermi eqqartorneqassapput.
Politikerit peqataasussat tassaapput Socialdemokraatit Kalaallit Nunaannut tunngasunut oqaaseqartartuat, Flemming Møller Mortensen, de Radikalet Kalaallit Nunaannut tunngasunut oqaaseqartartortaavat Christian Friis Bach, Finn Sørensen Enhedslistenimeersoq kiisalu Johan Lund Olsen, Inatsisartut upernaakkut ataatsimiinnerisa nalaanni Sara Olsvigimut taartaagallartoq.
Daskit aviisiata Politikenip IA-p siulittaasua Kuupik Kleist apererisimavaa IA naalakkersuisuutitaqaqqilissagaluaruni uranimut akuersaanngilluinnarnerup eqquteqqinneqarnissaa IA-p sulissutiginiarneraa.
Siulittaasup oqaatigaa pissaaneq nikissagaluarpat nuna tamakkerlugu tamatuma taasissutigineqarnissaa IA-mit suli aalajangiusimaneqartoq, Kuupik Kleistilli Politikenimut aamma oqaatigaa piiaanissamik akuerssissutinik arlalinnik tunniussisoqareersimappat aalajangiinerup allanngortinneqarsinnaannginnissaa aarleqqutigalugu, aammalu aatitassarsiorfiit Kalaallit Nunaannut tatiginnikkunnaarnerannik tamanna kingunerlutsitsissammat.
