Ullormi kigutigissarfimmi inuusuttut sammineqassapput
Kigutigissaasut pinaveersaartitsineranni suleriusissaq, Kigutip ipiutaasaata aseruunneri, putut, pillugit suleriusissami, ukiuni kingullerni meeqqat minnerit atuartullu qitiutillugit suliniartoqarpoq. Suliniuteqarneq, kigutitigut peqqinnerulernermik uuttorneqarsinnaasumik naammassisaqarfiusumik inerneqarpoq, maannakkut ima aalajaatsigilerpoq, kigutigissaasut inuusuttunut kigutigissaanikkut ataqatigiissillugu aaqqissuussamik neqerooruteqarsinnaalerlutik.
Siunissami aaqqissuussanik aalajangersimasumik kigutigissaasumit misissorneqartarnerit ingerlatiinnarneqarnissaannik, inuusuttut meeqqat atuarfiannik naammassinnittut neqeroorfigineqartalissapput. Tamatumunnga atatillugu inuusuttut marluinnarnik eqqortitsissapput: piffissanik aggerfissanik isumaqatigiissutinik eqquutitsineq kigutinillu paarsilluarneq.
-”Kigutigissaanermik suliallit inuusuttunut neqeroorutiminnik annertusaaniarnerat nuannaarutissaviuvoq. Tamatuma takutippaa, pinaveersaartitsinermut atatillugu iliuuseqarnerup kinguneqarsimanera aaqqissuussamillu inersimasunik kigutigissaanermut alloriartoqarsinnaalernera,” oqarpoq Steen Lynge, Peqqissutsimut Attaveqarnermullu Naalakkersuisoq.
Ulloq kigutigissarfik nuna tamakkerlugu malunnartinneqassaaq. Pisarnertut kikkunnut tamanut inuunertik naallugu kigutigissoorusuttunut siunnersuutit sisamat ilisimaneqalernissaat, kigutigissaanermik suliallit sapinngisartik tamaat oqariartuutigissavaat:
· Ullaakkut unnukkullu kigutitit salilluartakkit
· Meeqqavit qulinik ukioqalernissaa tikillugu kigutiminik saliinerani ikiortaruk
· Kigutit qaqorsaataat fluorimik annertuumik (1450 ppm-iuguni
pitsaanerussaaq) akulik atortaruk
· Ulluinnarni mamakujuttutorunnaarlutit, saftitorunnaarlutit aamma
sodavanditortarunnaarit
Ukioq manna meeqqat atuarfiannit naammassilersunut qanimut attaveqarneq iluatsillugu politikkikkut pingaartinneqartorujussuit ilaattut isigineqartoq tupa akiorniarlugu suliniuteqarneq, kigutigissaanermik suliallit aamma samminiarpaat.
