Ullorissap anaata - annersaagunartup sinnikui Maniitsup eqqaanniipput
Taanna ullorissap anaata, 30 kilometerinik diameterimik annertussusillip, ukiut 3 milliardit missaasa matuma siorna nakkartup, sinnikoraa, 500 kilometerillu sinnerlugit diameterimik angissuseqarpoq. Kraateri taanna savimminissanik aalajangersimasunik assigiinngitsunik peqassangatinneqartorujussuuvoq.
Nassaaq ujarassiuumit Adam Gardemit, Danmarkimi Kalaallit Nunaannilu Ujarassiuutut Misiissuiffimmeersumit, ilisimatuussutsikkut atuagassiami, Earth and Planetary Science Lettersimi juulip ulluisa aallaqaataanni saqqummiunneqassaaq.
Kraateri taassuma 2009-mi siumorpaa, taamanikkumiillu, nunarsuaq tamakkerlugu suleqatini peqatigalugit, piunera ilungersorluni uppernarsarniarsaraa,
Ukiummi milliardillit arlallit matuma siorna nakkarnerminiit kraateri anorimit silallu pissusaanit nungukkiartorsimavoq, nakkarfianilu iteqisumi qaarsut kraaterip qaavani maanna takuneqarsinnaanngorsimallutik.
Qaarsut taakku aseruatitersimapput, aassimallutik, isikkuilu allanngorsimaqalutik, ullorissallu anaata nakkartup angisoorsuusimanera taamaalilluni takuneqarsinnaavoq. Auagassiami allaaserisamini Adam Garde taama inerniliivoq.
Nakkarfiata nalaani nikkileqarnera platineqarneralu ukiut arlallit matuma siorna paasineqarmat Adam Gardep eqqarsaatigilerpaa, tamakku tassanngaanneersimassasut. Aviisimut Jyllandspostenimut, ullumi saqqummersumut, taama oqaluttuarpoq.
Sumiinnera uani nunap assingani takuneqarsinnaavoq: