Tingullunnermut akiuussutissaq nunatsinni atorneqalissaaq

Akiuussutissaliinermut ilanngullugu siutikkut maqisoornermut, torluup aqqutaani nuannermut, puakkullu aseruuttoornermut akiuussutissamik kapitittoqarsinnaalissaaq. Nappaatit taakku perulunnernik kinguneqartarput, soorlu aakkut toqunartoqalernermik qaratsallu ameraasaanik aseruuttoornermik, meningitisimik, nappaateqalernermik kinguneqartarlutik.

Akiuussutissanik kapisisarnerup annertusineratigut 3,6 millioni koruuninik aningaasaliinissaq, Naalakkersuisunit inassutigineqarpoq.

Akiuussutissalersuinermi meeqqat ukiumikkut qaangeereersut akiuussutissalerneqarnissaat, aningasaliinermi periarfissinneqarpoq.

Tingulluummut akiuussutissaliisarnissaq, Inatsisartuni 1989-imi 1999-imilu oqaluuserineqartarpoq, sipaarniarnerlu peqqutaalluni tunuartinneqartarluni.

Nunap inuisa 2 procentii tingulluummik tunillatsissimasaraangata, taava akiuussutissaliisoqartassasoq Nunarsuaq tamakkerlugu peqqinnissamik suliniaqatigiiffiup, Verdenssundhedsorganisationip, 1989-imi inassutigaa.

Nunatsinni tunillatsissimasut amerlanerupput. Nunatsinni tingulluummik katsorsarneqarsinnaanngitsumik tunillatsissimasut, 5 procentit 10 procentillu akornanniinnissaat, ilimagineqarpoq. Tingullunneq nakorsarneqartariaqaqisumik napparsimarululersitsisarpoq. Ilaatigut taamanna pillugu Naalakkersuisut pinaveersaartitsiniarput.