Tamaanna Lars-Emil Johansenip Siumut sinnerlugu Folketingimut ilaasortaasup sakkortuumik isornartorsiorpaa. Taassuma piumasaraa Kalaallit Nunaata nunanut allanut politikki nammineerluni aqussagaa. Aviisimi Informationimi taama allaaserinnittoqarpoq. USA-p Thulemi sakkutooqarfik killeqanngitsumik atorsinnaavaa - tigusanik assartuinernut, atominik sakkussianut unioqqutitsilluniluunniit iliuuseqarniarnernut.
Danskit qulaatiinnarluta amerikamiunik isumaqatigiissuteqarsimanerat pissutigalugu Thule Airbase-mi susoqarnersoq paasiniarsinnaanngilarput. Timmisartorsuit atominik sakkussianik usisinnaapput, imaluunniit tigusanik assartuussinernut, uagut paaserusukkaluarutsigilluunniit paasisinnaanagit, Lars-Emil oqarpoq. Lars-Emilip qularaa danskit naalakkersuisuisa amerikamiunik isumaqatigiissusioraangamik kalaallit soqutigissaannik immikkut pingaartitsisinnaanerat: – USA-mut pitsaasumik attaveqarnerup paarinissaa pingaarnerutinneqarunarpoq, Danmarkimi USA peqatigalugu Irak-imut sorsulerpoq, Lars-Emil oqarpoq.
Lars-Emil Johansen naapertorlugu Kalaallit Nunaata nunanut allanut politikki nammineerluni aqussinnaalerpagu aatsaat amerikamiut sakkutooqarfiat Thuel Air Base pitsaanerusumik nakkutigineqarsinnaalissaaq. Piumasaqaat taanna CIA-p tigusanik unioqqutitsilluni ulluni kingullerni assartuisarsimaneranik saqqummiussat kingorna kalaallit politikeriinit allanit aamma saqqummiuttalersimasaat.
Nunanut allanut politikki pineqartillugu Kalaallit Nunaat suli nunasiaataavoq, Lars-Emil Johansen oqarpoq.
Kalaallit Nunaat nunanut allanut politikki nammineerluni aqussinnaalersuuppagu Lars-Emil Johansenip timmisartunik misissuisinnaatitaaneq ingerlaannaq piumasaqaatigissagaluarpaa.
USA-p Danmarkillu Illersornissamut isumaqatigiissutaat 1951-imeersoq amerikamiut Kalaallit Nunaanni taamatut piginnaatitaaffiinik aalajangersaasuuvoq.
Tassani ilaatigut allassimavoq, amerikamiut timmisartui killilersorneqanngitsumik "Kalaallit Nunaanni sumiluunniit silaannartaa qulaallugu timmisinnaallutillu missinnaatitaasut".