Tikaagulliit 200-t nunatsinni pisarineqarsinnaanissaat angorusuppaat

Kalaallit Nunaat tikaagulliusaanik tikaagullinnillu taamaallaat pisassinneqartarnikuuvoq, massakkulli IWC 59-isissaanik ataatsimiinnerani Kalaallit Nunaanniit qipoqqaat arfiviillu aamma pisassiissutissatut qinnutigineqarnikuupput, taakku sinerissami takussaagaluttuinnarneri pissutaallutik.

IWC-mili ataatsimeeqataasut taasisinnaasut 77-it amerlanersaasa aallaqqaammulli Kalaallit qipoqqarnik pisassinneqarnissaat akerlerivaat.

Tamanna aallaavigalugu nunarput sinnerlugu isumaqatiginninniartut Ole Samsing-imik Amalie Jessenimillu aqunneqartut erngerlutik takusinnaanngorpaat qipoqqaat pisassiissutigineqarnavianngitsut. Taakkununngalu taarsiullugu tikaagulliit 200-it pisassiissutigineqarnissaat anguniarlugu aalajangiuppaat, ullumimut nunarput 175-nik tikaagullittassaqartaraluarpoq.

Biologit aamma siunnersuutiginikuuaat arfiviit tallimat nunatsinniit pisarineqarnissaat, taannalu aallaavigalugu nunatsinniit piumasaqaatigineqarpoq arfiviit marluk pisassiissutigineqassasut.

Ullumi sisamanngornermi IWC-ip ataatsimiinnerani kingullermi aatsaat aalajangiiffigineqartussanngorpoq nunarput sunik qanorlu amerlatigisunik arfattassinneqassanersoq.

IWC-ip ataatsimiinnerani ileqquugami aalajangiivittoqartinnagu nunat assigiinngitsut isumaqatiginniuteqarsinnaanerat periarfissinniarlugu aalajangiivinnissamik kinguartitsisarneq, massakkullu USA nunatsinnut piumasaqarnikuuvoq nunatta uteriisaarutigisaanut. Ullumilu tassa ataatsimiinnerup naggataani aalajangivinneqartussanngorpoq arferit sorliit qassillu nunatsinnut pisassiissutigineqassanersut.