Thule-kulturimeersut najugaqarfigisimasaat nungujartorpoq

Sumiiffimmi pisarnermit annikinnerusumik ukiuni kingullerni sikoqartarsimavoq taamaammallu mallit sinerissamik neriusinnaanerat ajornannginnerulersimalluni. Taamaannerata najugaqarfigineqarsimasut ilisimaneqarluartut ilaat Dødemandsbugtenimik qallunaatut taaneqartartumiittoq ilaatigut eqqorpaa. Nuna tamanna immap piujunnaarsikkiartorpaa, Nationalmuseumimeersoq qanganisarsiooq Bjarne Grønnow 2007-imi 2008-milu sumiiffimmik alakkarterisimasoq oqaluttuarpoq.

Sumiiffiit ilaanni inoqarfiusumasuni nuna annertuumik neriorneqartoq takuarput. Lauge Kochip 1930-kkunni ukiuni pingasuni ilisimasassarsiornerani misissuinerit pillugit allattugaatit sanilliunnerisigut tamanna ilisimalersimavarput. Maannakkullu ukiut 70-it qaanngiuttut sumiiffimmiinnitsinni nunap assingi sananeqarsimasut malillugit uuttortaanitsinni takusinnaalerparput nuna qanoq annertugisisoq neriorneqarsimasoq. Assullu annilaartinneqarpugut, pingaartumik ilisimaneqarluartumi Dødemandsbugtimi najugaqarfiusimasumi angisuumi 30-niit 40-t tikillugit illutaqartumi nuna imaanut sammisoq 10 meterinik neriorneqarsimasoq takusinnaagatsigu. Tamannalu ingerlaannassappat sumiiffimmi immikkuullarissumi najugaqarfiusumasoq allallumi ukiuni aggersuni imaanit tamakkerlugit neriorneqassasut takusinnaavarput.

Najugaqarfiusumasut taama neriorneqartut annaanneqarsinnaanngitsut Bjarne Grønnowip nalilerpaa.

Annaanneqassappata taava sumiiffinni mallinut assiaqusersuisoqartariaqassaaq, tamannalu sumiiffimmut atatillugu piviusorsiortuunngilaq. Pitsaanerpaamillu iluuserisinnaasarput tassaavoq, nunami maanna neriorneqartumi najugaqarfiusimasut tammariartortut misissuiffigineqarsinnaanerat uuttortarneqarneqarsinnaanerallu pillugit iliuusissatut pilersaarummik suliaqarnissaq, tamannalumi Kalaallit Nunaata Katersugaasivianut oqaloqatigiissutiginikuuarput. Assaanertigullu pigisat assigiinngitsut imaanit neriorneqartussaagaluit annaanniarneqarsinnaapput, pimoorussisumilli taakku pilersaarusiornissaat suullu siulliunneqarnissaat Kalaallit Nunaata Katersugaasivianit isumagineqartussaapput.

Najugaqarfiusimasut pineqartut 1400-kkunniit 1820 tikillugu najorneqartarsimapput.