Syriamiut maanna pikitsitseruttulerput
Syriap kujasinnerusuani illoqarfinni arlalinni innuttaasut kiffaanngissuseqarnerulernissartik piumasaralugu aqqusinerni akerliussutsimik takutitsipput. Akerliussutsimik takutitsinerit kisermaassillutik naalakkersuisunut ukiuni qulikkaartuni arlalinni aatsaat taama ilungersunartorsiortitsitigisut, DR-imi ilanngutassiortup oqaatigaa.
Illoqarfimmi Deraa-mi Jordanimut killeqarfiup eqqaaniittumi 70 imaluunniit 80.000-inik inulimmi ullumi akerliussutsimik takutitsisoqaqqippoq. Akerliussutsimik takutitsisut hunnorujukkaanngikkunik tuusintilikkaat aqqusinermiipput, illoqarfimmilu kujasinnerusumiittumi aamma akerliussutsimik takutitsisoqarluni.
Syriami akerliussutsimik takutitsinerni, Araberit nunaanni akerliussutsimik takutitsinernut allanut naleqqiullugit ikinnerugaluarput, taamaattorli akerliussutsimik takutitsineq siornatigut nalaanneqarsimanngisaannarpoq. Tamaanimi naalakkersuinikkut naqisimanninneq sakkortoqaaq, politiillu isertortut nakkutilliinerat allanut tamanut naleqqiullugu ingasannerulluni.
Akerliussutsimik takutitsisut ikinnerpaamik sisamat imaluunniit allanit oqaatigineqartutut arfineq marluk toqutaapput, tassami politiit patroninik kumminik atuiinnaratik patronivinnik atuillutik eqqaassisarmata. Toqutaasut ilaat nukappiaraq aqqaniliinnarnik ukioqarpoq.
Soorlu allani takuneqartareersutut toqutaasunik ilisinerit aamma Deraa-mi ulluni tulleriiaani akerliussutsinik takutitsinernik amerlanerusunik malitseqartarput.
Kisermaassilluni naalakkersuisup præsident Bashar Al-Assad-ip illoqarfiup guvernøria peqquserlussimasutut tunuartereerpaa. Akerliussutsimik takutitseqattaartut sapaatip akunninngulersumi kisermaassillutik naalakkersuisut tunuarnissaat piumasarigaluarpaat.
Illoqarfik Deraa sakkutuunit sakkulersorluarsimaqisunit nakkutigineqarpoq. Illoqarfimmullu iserniartut aniniartulluunniit misissoqqissaarneqartarput.
Kingullermik 80-ikkut aallartilaarneranni Syriami pikitsitsisoqarmat, kisermaassilluni naalakkersuisup, illoqarfik Hama pikitsitsisut qitiusumik inissisimaffigisaat saassutaraa, taamanikkullu innuttaasut 30.000-it angullugit toqorarnerisigut pikitsitsisut susinnaajunnaarsinneqarlutik. Deraa-mi aammik kuisineq taama ingasatsigilernavianngikkaluarpoq, kisianni akerliuniarluni pikitsitsineq Syriami aallartereersoq, Steen Nørskovip oqaatigaa.
Syriami pikitsitsinerup sakkortusiartuleruttorfiani, Libyami illoqarfinni saassuseqattaarnerit ingerlateqqinneqarput, tamaani Gaddafip sakkutuui saassussisarlutik illuatungaanilu nunat tamalaat sakkutuui aamma saassussisarlutik.
Japanimi aamma ilungersunartorsiortoqarpoq. Tamaanili nunap sajunnerata tassaarnersuatalu pilersitai uivertitsisuupput. Ajunaartut nalunaarutigineqartut amerliartuinnarlutik maanna 9.080-iusut oqaatigineqarpoq, maqaasineqartullu 13.000-it sinneqarnerarneqarlutik. Illut illorsuillu tuusintilikkaat suujunnaarsimapput inuppassuillu angerlarsimaffeerullutik.
Aningaaserivissuup Verdensbankip naliliinera naapertorlugu Japanimi aseruatitikkat 641 aamma 1.234 milliardit koruunit akornanni akeqassangatinneqarput.
Kalaallit Røde Korsiannit kalaallit pisunut ikiorseeqqullugit kajumissaarneqarput.
Japanimi nunap sajunneranit tassaarsuarmillu eqqugaasunut aamma Libyami sorsuunnerni eqqugaasunut Kalaallit Røde Korsiat nuna tamakkerlugu katersuinialerpoq.
Katersuiniarneq ullumikkumiit apriilip 29-annut ingerlanneqarallassaaq.
Katersuiniarnermut ikiorsiiniaruit Kalaallit Røde Korsiata nittartagaani qanoq ikiorsiisinnaanerlutit uani paasisinnaavat: www.krk.gl
