Sputnik avataarsuani 50-iliivoq
Satellit atorlugu nassitsissut nunarsuarmi siullerpaaq maannakkut atulersinneqarpoq, satellet-it taanna USSR-imiit ilutsilluartumik ullumi avataasuanut igeriunneqarpoq, radiokkut oqaluttoq taamatut oqarpoq. Avataarsuanut igeriunneqartoq siullerpaaq Sputnik silaannarsuarmiit sakkukikkaluamik radiukkut nassitsivoq. Avataarsuanut igeriussisoqaqqaarnera USAmit nunanillu killerneersunit tupaallaatigineqartorujussuuvoq. Tamassumami takutippa Sovjetunionen silaannarsuarmut raketimik igeriussiniarnermi siuttuunera, atomilu iluaqutigalugu rakitsiliornermiugut USA nunallu killiit saassussinnaalissallugit. Sovjetunionenip siullersaalluni avataarsuanut igeriussinera , USA-mi persuarsiutigineqarangaarmat, USA-mi naalakkersuisut aningaasaliissutigineqartut sipporlugit fysikimik matematikimik nunallu allamiut oqaasiinik ilinniartitsinermut atugassanik aningaasaliipput. Russit siulliullutik avataarsuanut nassitsisinnaappata, amerikami atuartitseriaaseq ajoquteqarsimassaaq amerikamiut oqarsimapput. Aprilip ulluisa aqqaneq appaanni ukioq 1961 USA nunallu kitaamiut tupaallatsineqaqqipput. Sovjetunionen siullersaalluni inummik avataarsualiarsitsivoq, kosmonaut Jurij Gagarin avtaarsualiatsimmassut nunarsuatsinullu ajorani uterluni. Qaammat ataaseq qaangiummat maajip ulluisa 25-anni 1961 USA-mi præsidentinngorlaaq John F. Kennedy tusaamaneqaatigisaaminik oqalugiarpoq, neriorsuilluni USA siullersaalluni inummik qaammammuliarsitsissasoq. Tusarnaartui ersaattaatinngillat amerlanerimmi upperinngimassuk. Julip ulluisa 20-anni 1969 austronaut Neil Armstrong oqaluttuarisaanermi siullersaalluni qaamammut nunnimmat.
