Qarmap, ungalup, parnaarsaatillu iluannut parnaarunneqarneq
Makkuallannerit. Matup parnaarsorfiinit marlunnit seqquallannerit marluk.
Matu iluanit ammarneqarsinnaanngilaq - matup tigummivia cylinderiuvoq manissoq, taanna ammaassutigineqarsinnaanngilaq, matusisinnaanngilaq, parnaarsarfinnik ammaasinnaanngilaq parnaarsisinnaananilu.
Ineeraq nerukitsoq suli nerukinnerusutut misinnarseriataarpoq.
Nuummi pineqaatissinneqarsimasunut inissiisarfissami nutaami juunimi sapaatip akunnerata aappaani ammartussamiippugut. KNR pineqaatissinneqarsimasunut inissiisarfiup atuisussavimminit atulerneqannginnerani unnuiffiginissaanut qaaqquneqarpoq.
Parnaarunneqarpugullu. Nalunaaqutaq 21-nngorpoq inissiisarfimmilu sulisut matut parnaarpaat aatsaallu aqagu nalunaaqutaq 07 ammarneqaqqissallutik. Ikiortussamik pisariaqartitsissagaluarutta atortut oqaloqatigiissutaasinnaasut atorlugit saaffiginnissinnaasugut inissiisarfimmi sulisoq, matuersaaterpassuarnik tigummiartoq inussiarnersoq nassuiaavoq.
Kangerlummut isikkiveqartoq
Ineeqqami fjernsyneqarlunilu nillataartitsiveqarpoq. Siniffik amippoq nallanngavialu manngerluni. Oqorutit qalii inissiisarfimmi sulisut ilulliisa qalipaataasa assingannik tungujortumik qaamasumik qalipaateqarput. Plastikimik akimut ersitsumik poortorneqareersimallutik suli akuutissarsunnimik tipeqarput.
Isigikkivilli…. Igalaat portullutillu amitsukujuunik assiaquteqanngillat. Saavanut pillunga silammut qiviaruma silataani aput minguttoq takuneqarsinnaavoq. Aputip tunuani betonngimik 5 meterisut portutigisumik kaajallallugu qarmarsualersugaavoq. Ungallup iluatungaa arfernik, puisinik aarrinillu qalipagartaqarpoq. Ungallup tunuani ungallut allat qaavi ersiaqqalaarput Nuullu Kangerlua taakku ungataanni avungarsuaq takuneqarsinnaavoq. Aamanna qilassuaq, Sermitsiarlu unnuup qilaanut aappillerulussimasumut erseqqilluinnarluni naleqqiussimavoq.
Igalaat imminut samminatik pinngortitamut samminerat siunertaqarpoq. Igalaakkut itsuaraanni eqqarsaatit ingerlaarterujoorneqarsinnaapput. Taamaalilluni pinngortitaq – qarmap, ungallut, kalerrisaarutit parnaarsaatillu iluini mattussaaqqanermi atorneqarneqarluarsinnaavoq. Illorsuup isumannaarneqarluarsimasup iluanut isertinneqarpoq. Pinngortitallu sulisunut inissinneqarsimasunullu iluaqutaalluni nakuusernermik pinaveersaartitsissutaasinnaanissaa neriuutaavoq.
- Qanoq qisuariartoqassanersoq pissanngatigaarput, pisortaq Tina Dam oqarpoq.
- Aasaq naallugu angallatit sarsuassapput, isertitallu isiginnaarsinnaavaat, namminnerli angalasinnaanatik. Maani issiaannarluni anisinnaanani isiginnaartuuneq sakkortusinnaavoq. Eqqissisimanermik kinguneqarsinnaanera neriuutigaarput, oqarpoq.
- Pineqaatissinneqarsimasunut inissiisarfik nutaajulluni kusanarpoq, kisianni kukkusoqassanngilaq: Maaniinneq tassaavoq parnaarussaaqqaneq, pineqaatissinneqarsimasunut inissiisarfimmi pisortaq, Tina Dam oqarpoq.
- Qassinut makinnissaq innanissarluunniit allat aalajangertarpaat. Aamma sulerinissaq qaqugulu taamaaliornissaq allanit aalajangerneqartarpoq. Pulaartoqarusukkaanni pulaartoqaannartoqarsinnaanngilaq, pisuttuaannartoqarsinnaananilu, Tina Dam oqarpoq.
Paarlerni sanasoqartoq
Inissiisarfimmiilersussat siulliit 46-t juunip aallartinnerani nuussapput. Tamatumalu kingorna Herstedvesterimiittussanngortinneqarsimasut Nuummut nuunnissaminnik kissaateqartut aamma tikissallutik. Herstedvesterimiittunit 29-nit arfineq pingasut Nuummut nuutsinneqarnissartik kissaatigalugu maannamut oqaatigisimavaat.
Inissiisarfittaassap paarliini suli sanasoqarpoq, tassami tamarmi nuuffigineqarnissaa suli piareerneqanngilaq. Inilli ilaat aamma piareereerput – assersuutigalugu matoqqasortaani ineeqqat.
Ineeqqat tamarmik uffarfiaraqarput, tamarmillu ataatsimoortarfimmut, igaffimmullu nerisarfilimmut inissinneqarsimasut namminneq nerisassiorfigisartagassaannut nalaasaarfilimmut sammillutik. Igaffimmi nillataartitsiveqarpoq, qerititsiveqarpoq, erruiveqarpoq kissarsuuteqarlunilu. Aamma aneersuartarfeqarpoq, isertitat silaannarissarfigisinnaasaannik pujortarfigisinnaasaannillu.
Inissiisarfissap matoqqasortaata matuinit parnaarsimasunit anillalluni ingerlagaanni ilaatigut oqaluffik iserfigineqarsinnaavoq.
Pinnguartarfik ungalulersugaq
Oqaluffik betonngimik qalipagaanngitsumik iigalik plexiglassinik uumasutut ilusilinnik kusassaasersugaavoq. Assilialiorluni eqqumiitsuliortartup, Julie Edel Hardenbergip kusassaanerit suliarai, aamma inissiisarfiup eqaarsaartarfiata iigartaata kusassarneqarnera titarnernik qernertunik Sassuma Arnaanut takorloortitsilersunik suliaraa.
Palasi pineqaatissinneqarsimasunut inissiisarfimmi piffissap ilaa sulisassaaq, piffissallu ilaa Sanami tarnikkut kiffartuussisutut sulisassalluni.
Atuakkanik atorniartarfik suli atuagalersorneqanngilaq, Sermitsialli tungaanut isikkiveqarpoq. Isersimaffigalugu igalaarsuup saani qeqqisimagaanni allaanngilaq kangerluk inip iluaniittoq.
Inissiisarfittaaq inunnut katillugit 76-inut inissaqarpoq. Taakkunannga 40-t immikkoortortani matoqqasuniipput.
Inissiisarfik sisamanik immikkoortortaqarpoq - ammasut marluk matoqqasullu marluk.
Immikkoortortat matoqqasut ungalulersorlugit kalerrisaarusersorlugillu isumannaallisagaapput.
Inissiisarfik tamarmi 120.000 kvadratmeteriuvoq. Arsaattarfiit 17-it assigalugit.
Inissiisarfik juunip sapaatit akunnerisa aappaanni ammassaaq.
Nuummi pinerluuteqarsimasunut inissiisarfik pioreersoq tamatuma kingorna atorunnaassaaq.
Inissiisarfittaap sanaartornera 400 millionit koruunit missaannik akeqarpoq.
Najoqqutarisaq: kriminalforsorgen.gl
Peqqinnissamut immikkoortortaqarfimmi peqqissaasoq ataaseq, tarnip pissusiinik ilisimasallit marluk tarnillu nappaataanut nakorsaq piffissap ilaa sulisassapput. Aamma pisiniarfeqarpoq. Isertitat namminneq ingerlatissavaat, Pisiffimmilu pisiassat assingi kaasarfiummiuminnik akilerlugit pisiarisinnaavaat.
Pinerluuteqarsimasunut inissiisarfimmi ilaquttat pulaarnissaannut atugassamik aamma inissiaqarpoq. Pineqaatissinneqarsimasunut inissiisarfik tamaat aqqusaaqqaanngikkaluarlugu meeqqanit tikinneqarsinnaanera pillugu tassani inissinneqarsimavoq. Pulaartarfiup silatinnguani meeqqanut pinnguartarfeeraqarpoq issakatsiaarfilimmik. Issakatsiaarfik suli ikkunneqanngilaq. Silataata illuatungaa avammut sammisoq amitsukujuunik qernertunik ikkussuiffigalugu assersugaavoq.
- Inuiaqatigiinnut akulerutsitseqqinnissamik suliaqarnikkut pinerluttarnerit ikilisinnissaat uagut pingaarnertut suliassaraarput. Pinerluuteqarsimasunut inissiisarfimmiittut aneqqikkaangamik pinerluuteqaqqinnatik inuuneqarsinnaasariaqarput, Tina Dam oqarpoq.
Inissiisarfiup matoqqasortaani matup parnaaqqasup ilua'tungaa uterfigeqqeriarutsigu, seqineq tarrikkiartorpoq. Fjernsyninngikkaanni, atuakkamik atuaganngikkaanni igalaakkulluunniit itsuartunngikkaanni allamik susassaqarpallaanngilaq.
Oqarasuaatit angallattakkat qarasaasiallu maani inerteqqutaapput. Taamaatumik assilisat unnuereernerup kingornatigut assilisaapput.
