Sermersuaq aatsaat taama aakkiartortigaaq

Kalaallit Nunatsinni sermersuup qaammataasat atorlugit ukiuni 30-nngortuni malinnaavigineqarnerani, sermersuaq aatsaat taama annertutigisumik juulip qaammataani uani aakkiartorsimasoq, amerikamiut avataarsualiartitsisarfiata, NASA-p, nalunaarsuutaani nutaarluinnarni takuneqarsinnaavoq.

Qaammataasat pingasut assigiinngitsut uuttortaaneri, NASA-mit ilisimatuunillu paasiniaqqissaarneqarsimasut, naapertorlugit, sermersuup qaavata 97 procentia aakkiartorsimasoq takuneqarsinnaavoq.

Sermersuup taamarsuaq aassimanera ilisimatuut NASA-meersut ilaata "immikkut illuinnartutut" taavaa, aallaqqaammullu isumaqarsimagaluarpoq, paasiniaaqqissaarnerni kukkusoqarsimasoq. Nutaarsiassaqartitsivimmit AFP-mit taama allapput.

Sermersuup aakkiartornerata siaruariartornerata assingini, juulip ulluisa arfineq-pingajuanneersuni, takuneqarsinnaavoq, sermersuup 40 procentia aakkiartorsimasoq. Ullulli sisamaannaat qaangiummata tamanna 97 procentinngorsimavoq.

Nutaarsiassaq una takkuppoq, sermip aannera kuussuanngorluni Kangerlussuarmi ajornartorsiortitsereersoq, taamalu pisoqareermat Nunatta avannaaniittoq, Petermann Gletcher, uukkaroq sermerlu 120 kvadratkilomerisut annertutigisoq kaanngarluni.

Qallunaap Issittoq pillugu ilisimatuup, Sebastian Mernildip, Los Alamos National Laboratory-meersup, sermersuup aakkiartupiloornera ingasattorujussuartut taavaa.

- Qarasaasiat atorlugit 1960-imi uuttortaasalerattali, sermersuup qaava tamarmi aatsaavissuaq aakkiartorpoq. NASA-p kisitsisaatai nutaat uissuummissutigisorujussuuvavut, taamammi aakkiartupallatsiginissaa ilimagisimanngikkaluarput. Siunissamut takorluuukkatsinnit pisoq ajornerujussuuvoq, Sebastian Mernild nutaarsiassaqartitsivimmut AFP-mut ullaaq oqarpoq.