Seqerngup sermersuarmut aatsitsinera unikaallatsikkusuppaat

Silaannaap kissatsikkiartornerata qanoq iliorneqarsinnaanera nunarsuarmi tamani eqqartorneqartualerpoq.

Isumassarsiallu kingulliit ilaat Superman-imik titartakkaneersuugunavippoq.

Maanna amerikamiut ilisimatuuinit siunnersuutigineqarpoq, raketti avataarsualiarteriarlugu nunat issittut qulaannut silaannarsuarmut sananeqaateeqqanik mikisuaraararsuarnik taamannarpassuarnik siammartiterisinneqarsinnaasoq. Seqerngup qinngornerata sermersuarmut aatsitsinera taamaalilluni unikaallatsinneqarsinnaassaaq.

Sananeqaateerarpassuit isarussanut seqinersiutinullusooq assersuunneqarsinnaapput.

Isumassarsiaq tamanna avataarsualerisunit NASA-mit kiisalu Stanfordip Universitetiani ilisimatuunit pimoorulluinnarlugu uani sapaatip-akunnerata naanerani oqallisigineqarsimaqisoq, aviisip The Boston Globe-p allaaseraa.

Periuseriniarneqartoq tuluttut taaguuteqartinneqarpoq: ”geo-engineering”, - tassagooq teknologi ikiorsiullugu nunarsuup silaannaa taamaalillugu iisartakkerlugulusooq qajassuunneqarsinnaalissagaluarpoq.

Silaannaq pillugu ilisimatuut ilaat, Ken Caldeira, aviisimut Boston Globe-mut unnersiorsimavoq, qarasaasiaq atorlugu naatsorsuinertik naapertorlugu isumassarsiaq atorsinnaalluartuusoq.

- Paasivarpummi seqerngup qinngornera 20 procentimik asserutsigu, taava issittumi nunat imartai sikuneqqissinnaassasut.

Sananeqaateerarpassuillu tamakku siammerterneqareernermik kingorna nunamut nakkaalerpata qanoq kinguneqartitsisinnaanerat ilisimatuunit akissuteqarfigineqanngilluinnarsimavoq.