Sapusiat suppussaanissaat ernummatigineqalerpoq

Kinami ajunaarsimasut maanna 50.000-it pallissimassagaat oqartussaasut ernummatigilerpaat. Sulili amerlanerunissaat ilimagineqarpoq, illoqarfippassuimmi eqqugaasut suli tikinneqanngillat. Nunalli iluani pissusit aalajaatsuunissaat, pingaartumillu avataanit isiginerlunneqannginnissartik, oqartussaasut pingaarteqaat.
maajip 15-at 2008 15:35

Nunap sajunneranit eqqugaasuni pissutsit aalajaatsuunissaat naalagaaffimmi atorfillit isumagissagaat, Kinami kommunistit partiiata kaammattuutigaa.

Tusatsiakkanik ingerlatitseqqissimasut, oqajamaanik immaqa taasinnaasavut, 17-it, paasissutissanik eqqunngitsunik, aamma nalunaarutinik annilaarnartunik, siaruarterisimanertik pissutigalugu pillaatisereerput, taamaaliornermikkummi innuttaasut pisortanut tatiginnikkunnaarsimmatigik.

Sapusiat hornorujulippassuit nunap sajunnerata kingunerisaanik aamma suppussaariaannaapput, taakkulu atomip nukinga atorlugu sakkussialiorfissuup qanittuaniimmata ulorianartorsiorneq minnerulinngilaq.

Københavnip Universitetiani lektori, Mette Tunøe, ima nassuiaavoq:

-Kinami oqartussaasut nalunaarutigaat sapusiat 400-t missaanniittut aseruissimasut, piffissamilu qaninnerpaami, sapaatip akunnerini tulliuttuni, naatsorsuutigisinnaavarput tamarmik suppussaareersimassasut. Atomip nukinga atorlugu sakkussialiorfissuit, plutoniummiliorfissuarlu, tamaaniimmata ulorianartorujussuuvoq. Fabrikkit assigiinngitsut tamaaniinnerat ilisimaneqaraluarpoq, maannalu utaqqimaarneqarpoq fabrikkit taakku pillugit oqartussaasut qanoq pissanersut.

Aamma atuaruk

Politiit ullormut nalunaarusiaat: Tillinniartoqarlunilu tillinniariaraluartoqarpoq