Titartaasartoq: Kalaallit Nunaat qaammammi inissiamik misilittaaffigissallugu pitsaanerpaavoq
Isserujussuarnera inuilaarsuaqarneralu taavalu angallannissamut periarfissalunnera.
Nunatta avannaa-kitaani nunarsuarmilu sumiiffinni ikittuinnarni atugassaasut ilaat tamakkuupput. Inuilli siunissami sumiiffimmi allarluinnarni immaqa taama najugaqarsinnaalissapput.
Inuusuttut Københavnimeersut illussanik titartaasartut, silaannarsuarmi atortussanik titartaanermik immikkut ilisimatusarsimasut, taamanna qularutiginngilaat.
Qaammammi inissiaq ima isikkoqassaaq:
Taakku suliniummik nalinginnaanngilluinnartumik, tassa inuit Qaammammi najugaqarfigisinnaasaannik, aallartitsipput.
- Qaammammi inissiassanik pitsaanerpaanik qanoq iliornikkut suliaqartoqarsinnaanersoq misissuleruttorparput, Sebastian Aristotelis ikinngunni aamma suleqatigisani peqatigalugu suliniummik aallartitsisuusoq oqarpoq.
- Qalasersuit eqqaanni qaammammi inissiassanik misileraaffissani pitsaanerpaat ilagaat, pingaartumik Kalaallit Nunaanni, taanna oqarpoq.
Qaammammi inissiassat Qaanaami misilittarneqassasut
Titartaasartut qamamammi inissialiatik Qaanaap kujataani qaammatini pingasuni najugaqarfigissavaat.
Taakku septembarip tungaanut najugaqariartornissaminnut ilaatigut sillimmasiinermut akuersissuteqarfigineqarnissat kingulliit utaqqiinnarpaat.
DTU Space suliniummi suleqatigineqartut annerpaartaraat, aammali ilisimatuut, ingenørit issittumullu immikkut ilisimasallit suliniummut tapersiissuteqarput.
Qaammammi najugaqarfiualerneqarsinnaasumik ”inunnut nalinginnaasunut” qaammammuliartartunut sungiusarluarsimasuinnarnuunngitsoq ilorrisimaarnartumik illuliornissaq anguniagaavoq.
Inissialli Kalaallit Nunaannut kingusinnerusukkullu Qaammammut ajornaatsumik assartorneqarsinnaanissaata qulakkeernissaa siullertut pingaaruteqarsimavoq.
- Sanaarisarput qammammi inissiaavoq peqiterneqarsinnaasoq. Qaammammut nassiussissagutta taamaattariaqarpoq. Qaamaasianiaraannimi rakettimi angissusissaa killeqarpoq.
- Kalaallit Nunaannullu ineqarfiusinnaasumik nassiussissagutta containerimiissinnaasup angissusaa aamma killeqarpoq, Sebastian Aristotelis oqarpoq.
Sungiusarneq, sulineq nerisassiornerlu
Inissiap perterneqarsinnaanissaa kisimi naammanngilaq. Inissiaq inuit avataarsuani ”nalinginnaasumik” ulluinnaqarsinnaanissaannut aamma naleqqullunilu iluartuussaaq.
- Inissiami taama mikitigisumi nalinginnaasumik iliuuserineqartartut tamarmik suliarisinnaanissaat pingaaruteqarpoq. Qasujaallisartoqarsinnaassaaq, sulisoqarsinnaassaaq ajornaatsumillu igasoqarsinnaassalluni.
- Aamma soorunami tassani sinittoqarsinnaassaaq, uanilu kissassimaarsinnaanissaq aamma pingaarnerpaavoq. Tamanna unammillernarnerpaat ilagaat, inuusuttoq titartaasartoq oqarpoq.
Oqorsarluaqqanissaalu taassuma suleqataatalu, Karl-Johan Sørensenip, inissiamik nunatsinni misileraalerunik aamma pisariaqartissavaat. Qaammatinimi pingasuni najugaqarfiginissaanut pilersaarutaanni sila issilertussaavoq.
Piffissap ilaani issinnerpaaffiani minus 25-nit 30-nut issitsigilersarpoq. Piffissaq taarnerata seqernullu tarrisimaannarfiata naligisussaavaa, tamanna Qaammatip arlalinni piffissat ilaanni aamma taamaappoq.
Takorluuisinnaatitaasoqartoq
Nunatsinnit Qaammammut ungasippoq. Sebastian Aristotelisilli inissiap taamaattup siunissami pisariaqartinneqalernissaa qularutiginngilaa.
Immaqa ukiuni tulliuttuni qaninnerniinngitsoq, inuusuttulli titartaasartup oqarnera naapertorlugu ukioq 2030 nallerutsigu qaammatip najugaqrfigiualernissaa eqqarsaatigineqarsinnaanngitsuunngilaq.
- Ukiut qulikkuutaat marluk pingasulluunniit qaangiuppata Qaammammi najugaqartoqalernissaa piviusorsiulissaaq. Uaugut titakakkagut najugaqarfigineqassanersut oqaatigisinnaanngilara, kisianni takorluuisoqarsinnaatitaavoq, Sebastian Aristotelis oqarpoq.
Suliniut aningaasaliissuteqarnissamut isumaqatigiissuteqarnikkut aningaasassarsiornikkullu piviusunngorpoq.
Inuusuttut titartaasartut marluk suliniummit aningaasarsiunngillat.
