Raajanik pisassiissutit ikinnerunissaat biologit innersuussutigaat

Kitaani raajaqassuseq ima pitsaanngitsigaaq, maanna aappaagumut pisassiinissami 20 procentinik ikinnerusunik pisassiisoqarnissaa biologinit innersuussutigineqarluni.
novembarip 12-at 2008 12:19

Pinngortitaleriffik 2009-mut raajanik pisassiissutissatut taamatut innersuussuteqarpoq.

Ukiormanna raajat pisarineqartussat katillutik 132.000 tonsiussangatinneqarput. Taakkua amerlavallaarnerarlugit biologit naliliipput, taamaattumik aappaagumut pisassiissutissat 110.000 tonsinut ikilisinneqarnissaat innersuussutigineqartoq Pinngortitaleriffik tusagassiuutinut ullumi taama nalunaarpoq.

Raajat ikiliartornerat biologit ernumanartoqartippaat:

- 2008-mi raajaqarfiulersimasut 1990-ikkut naajartorneranni siammarsimaffiisut ipput, taamanikkullu taamaallaat 100.000 tonsit pisarineqarput. Ullumikkut pisarineqartartut amerlaneroqimmata raajaqarfiit aalisarfigineqarnerujussuupput. Taamaammat siunissami qaninnerusumi raajat ikileriataarujussuarsinnaanerat aarleqqutigineqartoq, Pinngortitaleriffik tusagassiuutinut nalunaarummini naliliivoq.

Tunumi aappaagumut raajartassatut siunnersuutit allanngortinneqaratik 12.400 tonsiunissaat innersuussutigineqarpoq.

Aappaagumut raajartassatut innersuussutit saniatigut 2009-mut saattuartassanik Pinngortitaleriffik aamma innersuussuteqarpoq.

Sisimiut eqqaanni assangiarsoqarluarmat pisassat 350-miit 800 tonsimut qaffanneqarput.

Illuatungaatigut bioloogit isumaqarput, Diskobugtimi

assangiarsoqarpianngitsoq, taamaammat pisassat 1.5000-niit 600 tonsimut qaffanneqarput.

Paamiunut tunngatillugu pisassiissutit allannguuteqanngillat, Maniitsumili pisassiissutissanik innersuussuteqartorani.