Qipoqqaat nungukkiartorunnaarsimapput

Qipoqqaat 1966-imi piniaqqusaajunnaarput taamaattumillu maanna nungukkiartorunnaarsimasut "International Union for Conservation of Nature"-p nittartakkamini nalunaarutigaa.
Allattoq Louise M. Kleemann
aggustip 12-at 2008 10:30

Taamaalillunilu qipoqqaq uumasut nungukkiartulersutut allassimasut akornanniit peerneqarpoq. IUCN-ip saqqummiussaa naapertorlugu qipoqqaat nungukkiartorunnaarnerannut peqqutaatinneqarpoq ukiut 40-t piniaqqusaasimannginnerat.

IUCN-imiit aammalu Greenpeace-miit maanna aarleqqutigineqalerpoq nutaarsiassap tamatuma saqqummiutereernerata kingorna aamma tassa qipoqqarniat imaaginnalivissasoralugit.

IUCN-imiilli neriuutigineqarpoq qipoqqaat piniapilunnaveersaarneqarumaartut.

- Arferit qanoq ilillugit nungukkiartunnginnissaannik siunnersuuteqartoqarusuppat, oqaloqatigiissutigineqarsinnaavoq, taama IUCN-imeersoq Randall Reeves issuarneqarpoq.

IUCN-ip naliliinera naapertorlugu qipoqqaat inerilluarsimasut maanna 40.000-ussangatinneqarput. Kisitsillu tamanna qaffasinnerujussuuvoq taamani 1966-mi qipoqqaat amerlassusiligaanerannut sanilliullugu, tassami taamanikkut qipoqqaat 1500-innanngorsimasutut nalunaarutigineqarmata. Kisitsillu taanna ukiorpassuit matuma siornamut naleqqiullugu mikineroqaaq, tassami ukiorpassuit matuma siorna (tassa ukiut 40-t qaangerujussuarlugit matuma siorna) qipoqqaat 240.000-t missaanniinnerartarpaat.

Aamma atuaruk

Politiit ullormut nalunaarusiaat: Tillinniartoqarlunilu tillinniariaraluartoqarpoq