- Ilungersunartorujussuuvoq. Meeqqat inuusuttullu pisinnaatitaaffitsik malillugu illersorneqanngikkunik taava iliuuseqassaagut, MIO-mi Meeqqat Illersuisuat, Aviâja Egede Lynge KNR-imut oqarpoq.Assi: KNR

Qeqertalimmi kinguaassiutitigut kannguttaatsuliornerit paqumigineqarnerat pillugu: Ilungersunartorujussuuvoq

Kommune Qeqertalimmi meeqqat kinguaassiutitigut kannguttaatsuliorfigineqartarnerisa paqumigineqarnera ajornartorsiutaangaatsiarpoq. Meeqqat pisinnaatitaaffiinut sullissivik, MIO angalanermi nalunaarusiami nutaami allappoq.

Tamarmik imminut ilisarisimapput.
Kommune Qeqertalimmik nunaqarfinni illoqarfinnilu arlalinni arlalinni paqumisuttarnerujussuaq taama oqasertalerneqarpoq. Ileqqoq taanna meeqqat kinguaassiutimikkut kannguttaatsuliorfiusimanerminnit ikiorneqarnissaraluannik pinngitsoortitsisartoq, immaqalu inersimasunik kannguttaatsuliortunik oqartussanut oqaatigineqarnissaannik illersuisoq.

Tamanna meeqqat kinguaassiutitigut kannguttaatsuliorfigineqarsimasut ikiorneqarnissaannut aporfiuvoq, inersimasullu kannguttaatsuliortut oqartussanut unnerluutigineqarnissaannut aamma illersuisinnaalluni.

Tamanna meeqqat pisinnaatitaaffinut sullissiviup, MIO-p, angalanermi nalunaarusiaani nutaami oqariartuutit pingaarnerit ilagaat.

- Ilungersunartorujussuuvoq. Meeqqat inuusuttullu pisinnaatitaaffitsik malillugu illersorneqanngikkunik taava iliuuseqassaagut, MIO-mi Meeqqat Illersuisuat, Aviâja Egede Lynge KNR-imut oqarpoq.

Meeqqat illersuisuata illoqarfiit nunaqarfiillu assigiinngitsut ulluni 29-ni tikeraarpai. Nalunaarusiaq meeqqat, inersimasut sulianillu isumaginnittut kinaassutsiminnik isertuussisut 175-it oqaloqatiginerat aallaavigalugu suliarineqarpoq.

Nalunaarutigineqarneq ajortut ernumassutigigaat

Inersimasorpassuit nammineerlutik kannguttaatsuliorfigineqarnikuusartut suliamik isumaginnittut qassiiusut imminnut attaveqarnatik paasissutissiissutigaat.

Meeqqanut inuusuttunullu kinguaassiutitigut kannguttaatsuliornerit inummit inuiaqatigiinni qaffasissumik inissisimasumik kinguaariinni pingasuni ilaatigut pinerluutaasartut innuttaasup nalunaarusiami oqaluttuaraa. Inuiaqatigiit avatangiisaanni ilisimaneqaleraluttuinnaraluartut arlaannit iliuuseqartoqarneq ajorpoq.

- Tamanit ilisimaneqarpoq, iliuuseqartoqanngilarli. Taakku (kinguaassiutitigut innimiilliornerit aaqq.) nalinginnaasutut inissinneqarsimasutupajaaq ipput, Meeqqat Illersuisuata oqaloqatigisaata ilaat oqaluttuarpoq.

Meeqqat qanoq amerlatigisut kinguaassiutitigut kannguttaatsuliorfigineqarsimanerat MIO-p erseqqissumik kisitsisaatiginngilaa. Kommune Qeqertalimmili paqumiginninneq pissutigalugu nalunaarutigineqarsimanngitsut amerlangaatsiarsinnaanerat Meeqqat pisinnaatitaaffiinik sullissiviup ernumatigaa.

Politiit 2018-mi naatsorseqqissaarnerat naapertorlugu nunatsinni tamarmi meeqqanut 15-init inorlugit ukiulinnut kinguaassiutitigut kannguttaatsuliornerit 75-it nalunaarutigineqarsimapput.

Allannguuteqartoqariartulersoq

Meeqqat illersuisuata Kommune Qeqertalimmi oqaloqatigisani tunngavigalugit ernumassuteqarnerarpoq.

Meeqqat illersorneqassagunik paqumiginnikkunnaartoqartariaqarpoq. Iliuuseqartoqanngikkuni tamanna siunissami kingunerluuteqangaatsiarsinnaavoq.

- Meeqqat annaaratarsinnaavagut, tamannalu kinguaariinnut nutaamik aamma taamatut ajornartorsiutaasinnaavoq, Aviâja Egede Lynge oqarpoq. 

Oqartussat meeqqanut kannguttaatsuliornerit pillugit suliaqartarnerat aamma isornartorsiorneqarpoq. Nalunaarusiami inuit ilaasa assersuutigalugu politiini suliamut attuumassuteqarnerit ajornarsiutaasarnerat ilaallu nalunaarutiginnikkaanngamik ilungersunartumik tiguneqartannginnerat oqaluttuaraat.

AAMMA ATUARUK MIO-p angalanermi nalunaarusiaa: Qeqertalimmi meeqqat innimiilliorfigineqarsimasut illersorniarnerat ajornartorsiutaangaatsiarpoq

Tamanna MIO naapertorlugu inuiaqatigiinni paqumiginninnermut annertusaaqataasinnaavoq. Oqartussanummi saaffiginninnissaq toqqissisimaffigineqanngikkuni nalunaarutigittussaagaluit nalunaarutiginninngiinnarsinnaapput.

Taamaammat Kommune Qeqertalik kinguaassiutitigut kannguttaatsuliornerit nalunaarutigineqarneq ajortut qanoq amerlatiginersut misissorlugillu allannguissasoq, MIO-p inassutigaa. Tamanna sulisut meeqqanut ikiuinissamut pisinnaasaqarnerulersinneratigut kommunillu immikkoortortaani suleqatigiinnermi pitsanngorsaanikkut ilaatigut pissaaq.

Kommune Qeqertalimmi borgmesterip, Ane Hansenip (IA) paqumiginninnermi ileqqoq nunatsinni tamarmi ajornartorsiutaangaatsiartutut isigaa.

Kinguaassiutitigut atonerlugaasimasut ikiorneqarnissaannut amigaataasumut kommuni akisussaasuusoq taassuma nassuerutigaa.

- Tassa kommunip akisussaaffigaa. Siorna naammattuugaqarnikuuvugut illoqarfigisatta ilaanniit meeqqanik kinguaassiutitigut atornerluisoqarneranut tunngatillugu nalunaarutigineqarsimasut uninngatiinnartoorneqarsimasut. Uani kommunimi sulisut ilaata meeqqanut qanippallaartumik attuumassuteqarnera pissutigalugu nalornisoqarsimanera paasivarput, Ane Hansen oqarpoq.

Borgmesterip oqarnera naapertorlugu kinguaassiutitigut atornerluisimaneraasoqartillugu nalunaarutiginninnerit qanoq isumagineqartarnissaannut iliortarnissamut kommune maleruagassiorsimavoq. Tamatuma saniatigut kommunimi sulisut qanoq pitsaanerpaamik ikiuussinanermik pikkorissartinneqassapput.

Kommunip Naalagaaffiit Peqatigiit Meeqqat pillugit isumagiissutaannik malinnissinnaanerulernissaa pissutigalugu Kommune Qeqertalik MIO-lu suleqatigiinnissamik isumaqatigiissuteqarput.

Isummersuutit



Nutaarsiassaateqarpit?

Nutaarsiassaateqarpit?

1717-imut SMS-erit, UNNIA allariarlugu kingornalu oqaluttuat allallugu.

Immersuivik atorlugu allaffigitigut knr.gl/1717

Emailikkulluunniit 1717@knr.gl

KNR TV: TekstTV-mi paasissutissat

TTV q 110 Ullut tamaasa nutaarsiassat

TTV q 400 Timmisartuutinissat
aallartussat tikitussallu

TTV q 300 Tv-kkut aallakaatitassat
tulleriiarnerat

TTV q 300 radiukkut allakaatitassat
tulleriiarnerat