Kommandørkaptajni: Qaqqap nakkaaqqajaasup eqqaani pisoqanngikkallarpoq

Umiarsuup alapernaasartuutip Vædderenip innaarsummi annertuumik kaanngaqqasoq nakkaassagunilu tassaartitsingaatsiarsinnaasoq nakkutigisigimavaa.

Taamaattoqarneranilli maannakkumut suli takussutissartaqanngitsoq, umiarsuarmi alapernaarsuummi, Vædderenimi pisortaq, kommandørkaptajnilu, Søren Kjeldsen oqarpoq.

- Qaqqamit allanik nakkaasoqarsimanersoq takusaqanngilagut. Maannamut maani nipaassimavoq, Søren Kjeldsen oqarpoq.

Karrat Kangerluani qaqqap kaanngaqqajaasup, kaanngaruni nutaamik tassaarsuaqartitsisinnaasup nakkutiginissaa Vædderenip suliassaasa ilagaat.

- Qaqqap ilamernga kaanngaruni imaanut nakkaassaasinnaavoq. Taamaammat piffimmi suli aarlerinartoqarpoq, naalagaaffiup GEUS-imi ujarassiuua, Stefan Bernstein naliliilluni oqarpoq.

Mallit minutsit 45-t ingerlaneranni Uummannamut anngukkumaartut

Innaq kaanngangajaqqasoq arfininngormat kaanngarluni tassaartitsisup angeqqatigipajaaraa, Bernstein oqarpoq. Issittumi Sakkutooqarfiup innaq 300 x 1100 meterit missaannik annertussusilittut nalilerpaa, taannalu Karrat Kangerluanni qaqqami 2000 meterisut portutigisumi, 1000 meterinik qatsitsigisumiippoq.

Innaq imaanut nakkaappat malissuit pilersinneqartut minutsit 45-t ingerlaneranni Uummannamut apuutissasut upalungaarsimasussaatitaasut naatsorsuutigaat. Qaasuitsup Kommuniata tusagassiortunut nalunaarutaanni tamanna allassimavoq:

- Taamaalilluni kalleriisoqarniariarpat innuttaasut qullarternissaminnut piffissaqarluartussaassallutik, kommuni tusagassiutinut allappoq.

Qaqqaq nakkaasimasoq nunap sajunneranit pilersinneqarsimanersoq ilisimatuut suli qulakkiinngilaat:

- Nuugaatsiami uuttortaavimmi malugineqarsimasut nunap sajunneranik qaqqaq nakkaasimanersoq, qaqqalluunniit nakkaaneranit nuna sajutsinneqarnersoq geofysikerit suli nalornissutigaat, GEUS-imit Stefan Bernstein nassuiaavoq.