Qaleralittassanik qaffaanerit IA-mit isorartorsiorneqartut

Aalisarnermut Piniarnermut Nunalerinermullu Naalakkersuisuusimasup Ane Hansen-ip nalakkersuisutut tullerisani Finn Karlsen aviisimi Sermitsiami ullumi saqqummersumi saassutaraa - qaleralittassat aqutsiveqarfinni Qeqertarsuup Tunuani, Uummannami Upernavimmilu upernaap ingerlanerani qaffanneqarnerisigut biologit siunnersuutaat qaangerneqarsimammata.
Allattoq Jaaku Lyberth
juulip 04-at 2014 12:45

Biologit innersuussutigaat 2015-mi aamma 2016-mi amerlanerpaamik 20.300 tonsinik qaleralittasiisoqassasoq,  aqutsiveqarfinni pingasuni taakkunani tassa biologit 2013-imi 2014-milu inassuteqaataattut amerlaqaterpiaanik
Upernavimmi umiatsiaararsortut qaleralittassaat marsimi 500 tonsinik amerlineqarput  aamma Uummannami Upernavimmilu angallatit 6 meterit sinnerlugit angissusillit juunimi immikkut 894 tonsinik pisassinneqarlutik.

Taamaalilluni Finn Karlsen 2014-imi katillugit 26.394 tonsinik qaleralittaasiivoq - tassa biologit siunnersuutaannit 6.094 tonsinik amerlanerusunik.

Sermitsiami apersorneqarluni nassuerutigaa, aqutsiveqarfinni pingasuni qaleralittassiineq biologit inassuteqaataat  qaangerneqarsimammata.

Sermitsiamullu qulakkeerlugu oqaatigaa ukiormanna qaleralittasseeqqittoqassanngitsoq.
Finn Karlsenip akissuteqatai Ane Hansenip isumaqatiginngilai.  Finn Karlsen qaleralittassiinermigut  iluareqqusaaginnartutut  tavaa.  

Ane Hansenip aarlerisaarutigaa,  pisassanik qaffaasaqattaarnerussuaq pissutigalugu  qalerallit MSC-mik meqqilersinnissaat ajornakusoortorujussuusinnaaasoq.

MSC-mik meqqilersuineq aalisakkat nungusaataanngitsumik aalisarneqarnerannik pisisartunut qulakkeerinnittuummaat, tassalu biologit innersuussutaat malinneqartartussaagaluarmata.

Nutaarsiassami kukkunermik nassaarsimaguit uunga allaffigineqarsinnaavugut.

Aamma atuaruk