Kunngikkormiut tikeraarnerat Qaanaaq eqqaalu aatsaat taama kiatsigaaq

Nunatta kitaa tamakkiusavilluni piffissami kingullermi sivitsulersumi assut kiattarpoq.

Qaanaami ippassaq 20,4-nik kiassimasoq, DMI nalunaarpoq. Ullaarlu nalunaaqutaq arfineq pingasunut kiassiut Asiamit uuttortarneqarmat 12,1 gradenik kiatsigilereersimavoq.

Avanersuarmi KNR-ip tusagassiisartuata, Birthe Eipep oqaluttuaraa, Qaanaaq aatsaat taama kiatsigitillugu misigalugu.

- Assorsuaq ippassa sila kiappoq. Taama kiatsigitillugu siornatigut misigisimanngilara. Ullaaq iterpugut sila suli kiaqisoq.

KNR-ip Qaanaami ilanngutassiortua, Birthe Eipe taa oqarpoq aamma oqarluni umiarsuaq pajuttoq siulleq tikittoq.

Naqitsinikiffik Nunatta qulaaniittuarsinnarpoq

Qaanaap eqqaatalu taama kiatsiginera nassuiaatissaqartoq, sila pillugu ilisimatooq, DMI-mi atorfeqartoq, klimatolog John Papilin ima nassuiaavoq.

- Kalaallit Nunaata qulaani naqitsiniisaffeqanngilaq naqitsinertuffeqarlunili, taamaattumik nuiaqanngilaq. Naqitsinertuffiup silaannaq ammut naqittarpaa kiammillu pilersitsilluni. Naqitsinerlu annertugaagat suli kiannerulersarluni. Tassalu tamanna Qaanaap eqqaanilu maanna misigineqartoq, John Papilin oqarpoq.

Sermersuup aputillu aakkiartupiloorneratigut kuuiut kuussuaarput

Qaanaami taama kiatsiginerani kuuit Qaanaap eqqaaniittut kuussuartorsuusut, Birthe Eipe aamma oqaluttuarpoq.

- Qaanaap eqqaani sumiiffinni arlalinni kuuit nalunanngitsumik kuussuartorsuupput allat kuuit imaanut kuunneranni sissap avataa tamrmi qasertorsuanngorsimalluni, Birthe Eipe oqarpoq.

Silap pissusaanik ilisimatooq, John Papilin aamma oqaluttuarpoq, 2012-imi juulimi kiassuallartmat, Sermersuup qaavata aannerani sinerissami kuuit kuunneri annertuupilussuusimasoq allaat qarsutsisoqartarluni.