Puisit naalliutsillugit pisarineqartut amii EU-p akiorniarpai
Aalisarnermut piniarnermullu naalakkersuisoqarfimmi pisortaq, Amalie Jessen Danmarks Radiomit apersorneqarluni oqarpoq, puisit amiinik EU-mut eqqusseqqusiunnaarniarneq isumakulunnartoqartoq.
- Europami, allanilumi uumasut miluumasut imarmiut illernartutullusooq isigineqartarput. Uagulli nerisassatsitut isertitatsinnullu ilapittuutissatut isigisarpavut. Oqartoqarnermi ajorpoq saarullik kusanarlunilu silatummat nunanut allanut tuniniarneqassanngitsoq, Amalie Jessen oqarpoq.
- EU-mi ullumikkut aalajangernerup kingunerissavaa ukiup ataatsip ingerlanerani puisit, ”peqqarniitsumik pisarineqarsimasut” amiisa EU-mi ilaasortanut eqqunneqarsinnaajunnaarnissaat. EU-mi avatangiisit pillugit kommissærip, Stavros Dimas-ip oqaatigaa, nunat ilaasa peqqarniitsunik piniariaasillit amiutaasa EU-mut eqqunneqarsinnaajunnaarnissaat anguniarneqartoq.
juulip 23-at 2008 15:53
Tamatumani pingaartumik eqqarsaatigineqarpoq Canada, uumasunik illersuiniaqatigiiffiit oqartarnerat naapertorlugu; ukiumut puisinik 300.000-inik ”peqqarniitsumik toqunneqartartunik” pisassaqartitsisartoq. Canadamiut kikissatut ittumik nooqutsikkamik avaartaaserlutik puisit avaartartarpaat. Eqqusseqqusiunnaarnissamulli aalajangersaanermi issittormiut pisarisartagaasa amii, soorlu Kalaallit Nunaanni pisarineqartartut, tassa naakkittaappallaamik piniariaaseqarluni pisarineqarneq ajortut amiisa EU-mut eqquteqqusaajuarnissaat eqqumaffigineqartoq, Stavros Dimas oqarpoq.
