Puisi aqagu aalajangiiffigineqassaaq

Ukiuni qulini kingullerni eqqartuussinerit immikkuullarinnerit ilaat Kalaallit Nunaata eqqartuussiviani aqagu ualikkut aalajangiiffigineqassaaq. Tunisassiorfik Puisi Namminersornerullutik Oqartussanut 22 millionit koruunit missaannik annaasaqaataammat, puisinik pølseliorfiup pisortaqarfigisimasaanit siulersuisuusarsimasunillu aningaasat Namminersorlutik Oqartussanit utertinniarsarineqarput.

Ukiut aqqanillit suliaq ingerlanneqareersoq aqagu naammassineqavissussanersoq suli nalunarpoq. Kalaallit Nunaatami eqqartuussiviani aalajangiineq pineqartut Østre Landsretimut suliareqqitassanngortissinnaavaat tassanngaanniillu suli Højesteretimut ingerlateqqissinnaallugu.

Eqqartuussineq inatsiseqarnikkut soqutiginarpoq, ingerlatsivimmimi pisortaasut siulersuisunilu ilaasortat akisussaatinneqassanersut Nunatsinni aatsaat eqqartuussisutigut aalajangiiffigineqassaaq. Taassumalu saniatigut suliaq aamma immikkuullarippoq. Uukapaatitsiniaanerit, piginnaasakippallaarnerit politikkikkullu sunniiniarnerit innuttaasunit nuimasunit, politikerinit tusaamaneqarluartunit kattuffiillu pisortaannit piliarisimanerarneqarput. Taakkunanngalu uukapaatitsisoq niuertoq landskarsip miliuuniutai tigoriarlugit tammarluni. Kinamilu puisinik pølsiliorfissaagaluaq aamma peqarani.

Pisimasut novembarimi decembarimilu ulluni 20-ni eqqartuussinerni qulaajarneqarput. Ukiulli aqqanillit ingerlaneranni sorpassuit puigorneqarsimasutut ipput. Tunisassiorfissarli ingerlagallarmalli siulersuisut ataatsimiinneriniit imaqarniliat ataatsimiinnerniillu nalunaarsukkat amigaateqarneri isornartorsiorneqartarmata, eqqartuussiniartut naliliiniavissortariaqassapput.

Tassami suliassat marluupput. Siullermi Namminersornerullutik Oqartussat annaasaat 11,6 millioni koruunit Namminersorlutik Oqartussat inunnit aqqaneq marlunnit utertinniarsaraat.

Aappaanilu inunnit arfineq pingasunit, ilaatigut makkunannga; taamani siulersuisunut siulittaasoq maannakkut Siumut sinnerlugu folketingimut ilaasortaq, Lars Emil Johansenimit, Puisip taamani pisortarisaa Hans Peder Barlach Christensen, ullumikkut kommunimiit avataani uuliasiortunik ataqatigiissaarisuutitaq, Aasianni najugalimmit ingerlatsiviup akiliisinnaajunnaarami 10,9 millioni koruunit utertinniarneqarput. Inunnullu arfineq pingasunut taakkununnga ilaavoq ingerlatsiviup kukkunersiuisua Ole Hansen, kukkunersiuisariaatsini pillugu kingornatigut isornartorsiorneqaqisoq.

Tassa aqagu nalunaaqutaq 11.30 pineqaatissiisoqassaaq. Eqqartuussisuunerlu Søren Søndergaard Hansen qaqutigoortumik aalajangerpoq eqqartuussivik tamanut ammassasoq, kiisalu nipinik assinillu immiussinissamut aamma periarfissiilluni.

Aqagu qanoq aalajangiisoqarnissaa apeqqutaalluni suli allamik suliakkiisoqarsinnaavoq. Tassa inuit aqqaneq marluk eqqartuunneqartut akiliisussanngortitaagunik Lars Emil Johansenip SIK-llu siulittaasuata Jess G. Berthelsenip, suliffissaqartitsinermut aningaasaateqarfimmit 1 miliuuni koruuninik tunisassiorfissamut aningaasaliisimasoq, kiisalu kukkunersiuisup Ole Hansenip Puisip inatsisilerituua Wilhelm Malling eqqartuussassanngortissamaarpaat. Taassumali siunnersuinerminut atatillugu pinngitsuutinneqarnissani piumasaraa. Annertunerusumik paasisaqarusukkuit nittartagarput knr.gl alakkarsinnaavat.

Isummersuutit



Nutaarsiassaateqarpit?

Nutaarsiassaateqarpit?

1717-imut SMS-erit, UNNIA allariarlugu kingornalu oqaluttuat allallugu.

Immersuivik atorlugu allaffigitigut knr.gl/1717

Emailikkulluunniit 1717@knr.gl

KNR TV: TekstTV-mi paasissutissat

TTV q 110 Ullut tamaasa nutaarsiassat

TTV q 400 Timmisartuutinissat
aallartussat tikitussallu

TTV q 300 Tv-kkut aallakaatitassat
tulleriiarnerat

TTV q 300 radiukkut allakaatitassat
tulleriiarnerat