TAMAAT ISIGALUGU Parisimi pinerliineq
Parimi sumiiffinni arfinilinni pinerliinerit pipput, taakkunanilu inuit katillugit 127-it toqutaapput.
Saassussinerni ingasattajaarniat, jihadistit arfineq pingasuusimasinnaaneri ilimagineqarluni.
Parisimi saassussinerni Islamisk Stat pisuullutik nalunaarput, tamannalu franskit præsidentiannit, Francois Hollande-mit uppernarsarneqarpoq.
Pinerliineq siulleq pivoq, imerniartarfimmi Le Carillon-imi. Tassunga inuk iserpoq imerniartarfimmilu eqqaassilerluni. Tamatuma kingorna angut alla Cambodiamiut neriniartarfiannut iseluni aamma tassani eqqaassivoq. Pisuni taakkunani marlunni inuit katillugit aqqaneq marluk toqutaapput.
Tamatuma kingorna pizzariamut saassussisoqarpoq, tassanilu takunnittut oqarput inuit tallimat tassani toqutaasimasut.
Aamma atuaruk LIVE & ASSITAttaveqaqatigiittarfinni #Paris pillugu nutaarsiassat kingulliit
Hollande arsaattarfissuarmiippoq
Saassussinerit siulliit pingasut pitsiaannartullu saassussinerit allat pipput, tassa arsaattarfissuup, Stade de France-p eqqaani pingasoriarluni qaartitsisoqarmat. Arsaattarfissuarmi franskit nunanut allanut unammisartui Tysklandimut unnuk taanna unammipput. Tassanilu isiginnaartut ilagaat, franskit præsidentiat, Hollande.
Aappassaanik qaartitsisoqareersorlu, præsident Hollande arsaattarfissuarmiit qimarngunneqarpoq.
Sumiiffinni assigiinngitsuni pinerliisoqarpoq
Tamatumalu kinguninngua saassusineq alla aamma pivoq, tassa neriniartarfimmi, La Belle Equipe-mi ((Ikip-imi)) angutit marluk iserlutik eqqaassimmata, tassani inuit 19-it toqutaallutik.
Tamatumalu kinguninngua pinerliinerit sakkortunersaat pivoq, tassa nipilersortarfimmi, Bataclan-imi, amerikamiut rockimik nipilersortartut, inunnik 1500-it missaanniittunik tusarnaartoqarlutik nipilersornerisa nalaani saassussisoqarmat.
Tassani takunnittut oqaluttuarput, angutit sisamat iserlutik eqqaassisimasut tamatumalu kingorna tusarnaariat ilaanni sallunaveeqqutitut tigusisut.
Tassa inuit 80-inii ikinnerunngitsut toqutaapput, tamanna pilluni pinerliiniat pingaut immunut qaartereersullu. Pinerliiniat ilaa ataaseq politiinit aallaaneqarluni toqutaavoq.
Maannamut paasisagut naapertorlugit inuit 128-it pinerliinermi toqutaapput pinerliisullu pingasut aamma toqutaasimasut nalunaarutigineqarluni.
