Perumi nunap sakkortuumik sajunneratigut inuit 330-t ajunaarput

Pisco-mi illut illorsuillu 80 procentii aserorneqarput. Nunap sajunnerata kinguneranik nuna hunnorujoriarluni sajuallattarsimasoq aamma oqaatigineqarpoq inuillu nunap sajoqqinnissaa annilaanngatigaat. Taamaattumik silami timersorfiusartuni unnuisimapput.

Politiit hunnorujulikkuutaat qimmilisartut nunap ilaanut taamaanga ikiuiartortinneqarput. Politiit qimmii illorsuit illullu aseqqukuini aniguisunik ujaasinermut immikkut sungiusagaapput. Ilaatigummi oqaluffiit ilagiit katersuunnerisa nalaanni uppikaasarsimammata. Innuttaasut nunap sajunnera Richterip uuttuutaa malillugu 7,9-usoq paasileramikku oqartussaasunit ikiorneqarnissartik noqqaassutigilerpaat.

Ikiuiniarneq ajornartorsiornartorujussuuvoq, tassami aqqusernit ikaartarfiillu aserorneqarsimammata.

Aqqusineq Amerikap avannarpiaaniit Amerika Qiterleq aqqusaarlugu Amerikap Kujalliup kujammut isuanut isoqartoq Limap kujataatigut aqqutigineqarsinnaajunnaarlugu aserorneqarsimavoq. Ikiuiartortut aqqusinikkut aqqutissaqanngimmata innuttaasut timmisartut qulimiguullillu atorlugit ikiorneqarnissartik piumasaraat.

Nuna tamakkerlugu napparsimmaviit politiillu piareersimatinneqarput. Aamma præsidenti nunap sajunnerata kingornagut innuttaasunut eqqissisimanissamik tv-kkut kajumissaarivoq.

Nunarsuatsinni nunap sajunnera Richterip uuttuutaanik uuttorneqartoq sakkortunerpaaq 1960-imi Chilemi pivoq, 9,5-imillu sakkortussuseqarluni. Uagut qanittutsinni nunap sajunnera sakkortunerpaaq 1957-imi Alaskami Andreanof Islandimi pivoq, Richterillu uuttuutaani 8,6-imik sakkortussuseqarluni.