Paasisitsiniaanissaq pingaaruteqarpoq
Taamaammat piniariaatsit pillugit EU-mi paasisitsiniaanissaq pingaaruteqartoq taassuma aamma oqaatigaa:
- Kalaallit Nunaata amminik EU-mut eqqussisinnaanissaa qulakkeerneqassappat, taava kalaallit malittarisassat unioqqutinnagit puisinik piniartariaqartassapput, nunatta ammeriviata pisortaa Henrik Estrup oqarpoq.
Nunat puisit amiinik EU-mut eqqussisinnaasut tassaapput nunap inoqqaavinik taaneqartartut, piniariaatsinillu akuerisaasunik piniariaaseqartut, soorlu Kalaallit Nunaanni taamaattoqartoq.
Kalaallit Nunaat immikkut ittumik EU-mut eqqussisinnaassaaq, ajornartorsiutaasorli tassaavoq EU-mi innuttaasut amerlanerit isumaqartuarsinnarmata puisit amiinit suliat tamarmik EU-mut eqqunneqaqqusaanngitsut. Taamaammat Kalaallit Nunaata tamatumunnga atatillugu qanoq inissisimanera EU-mi innuttaasunut paasisitsiniaassutigineqartariaqartoq, Henrik Estrupip pingaaruteqarsoraa.
Puisit amiisa puisinillu tunisassiat nunani EU-mi ilaasortani eqquteqqusaajunnaavinnissaannik EU-mi kommissærit innersuussuteqarnissaat ilimagineqarsinnaasoq, Lars Vesterbirk Kalaallit Nunaat sinnerlugu EU-mi allaffimmi pisortaq oqarpoq.
Siunnersuut kommissionimi maannakkut piareersarneqarpoq, kommissionimilu aalajangiiffigineqareerpat, EU-mi inatsisartunut ingerlateqinneqassaaq. Siunnersuut EU-mi ministerrådep ukiamut aalajangiiffigisussaavaa.
Pusit amiisa puisinillu tunisassiat nunani EU-mi eqquteqqussaajunnaarnissaannut EU Kommission-ip siunnersuutaata oqaluuserineqarnissaa juulip ulluisa 23-annut, tassalu pingasunnngorpat tullianimut, kinguartinneqarpoq. EU kommisioni puisit amii pillugit aqagu ataatsimiittussaagaluarpoq, nutaarsiassaqartitsivik Ritzau aatsaannguaq taamatut tusarliivoq.
