Paasisitsiniaaneq iluatsissaaq

Namminersorneq pillugu allaffeqarfiup pisortaa Mininnguaq Kleistip paasititsiniaanerup oqimaattortaqarsinnaanera isertunngilaa, tamannalu ima nassuiaateqarfigalugu:

-Naalagaaffimmut tunngasut, aningaasaqarniarnermut tunngasut inatsisilerinermullu tunngasut taakku oqimaatsuupput. Kisianni namminersorneq nunatsinnut eqqunneqassappat qaaginnarsiorsinnaanngilagut, itisuumik paasissutissat aamma saqqummiuttariaqarpagut.Mininnguaq Kleist oqarpoq.

- Innuttaasummi aalajangiinnginnerminni paasissutissat eqqortut pisariaqartissagamikkit, kisianni inuit aamma nammineq akisussaaffeqartariaqarput aamma piumaffigilaartariaqarpagut. Una eqikkarnera quppernerit 15-iupput, tamaat ataatsikkut atuarneqartariaqanngilaq, inuit pigissavaat taava kapitalikkuutaarlugit atuarneqarsinnaavoq. Mininnguaq Kleist oqarpoq.

Paasisitsiniaalinnginnermi HS Analyse suleqatigineqarluni innuttaasut isumasiorneqarput, tassani innuttaasut sunik paasisaqarusunnerlutik kissateqarnersut paasiniaavigineqarluni.

Innuttaasut 65 procentiisa paasissutissat itinerusut paasisaqarfigerusuppakkaat paasineqarpoq.

-Nalunngilagut inuit sianiittuunngillat, arlaleriarluta namminersorneq pillugu saqqummiussinikuuvugut, tassani innuttaasut soqutiginartorujussuarnik oqimaatsunik apeqquteqartarput. Neriuppunga una igiinnassanngikkaat, Mininnguaq Kleist oqarpoq.

Quppersagaaqqani allanik naannerusunik oqinnerusunillu inoqutigiinnut agguaassisoqassaaq, novembarillu tungaanut paasisitsiniaaneq ingerlassalluni

Namminersulernissamut paasititsiniaanermi atuagaaraq innuttaasunut paasitsitsiniutitut ulluni makkunani inoqutigiinnut agguaanneqartoq nunatsinni Namminersorneq pillugu isumalioqatigiissitami allattoqarfiup statsministeriaqarfiullu suliaraa.