Sakkutuut imarsiortut cigarettit imigassallu tuugaanut akiliutigigaat

Aalisarnermik alapernaarsuutip Lauge Kochip tunumut 2018-imi aasakkut angalanerani inuttat ataasiakkaat ileqqorissaarnissamut malittarisassanik minnerunngitsumillu sakkutooqarnermi pillaasarnermik inatsimmik, sakkutuunut atuutsinneqartumut soqutiginnissimanngillat.

Angalanermi Lauge Kochimi qaffasissumi atuuffillit marluk tassa sakkutuunut naalagaasoq teknikkikkullu atorissaarutinut akisussaasutut naalagaq cigarettinik kartonnginik sisamanik imigassamillu pisisimapput, taakkulu Ittoqqortoormiini qilalukkap tuugaavinik pingasunik pisinerminni akiliutigisimallugit.

Umiarsuarmi Lauge Kochimi timmisartumik nunat assigiinngitsut akornanni angalanermi pisisinnaasarnitsitulli nioqqutissanik akitsuusersimanngitsunik akitsuusiinikkullu akileraaruserneqarsimanngitsunik nunat assigiinngitsut akornanni imaannarmiinnermi pisisoqarsinnaavoq.

Taakku umiarsuup pisiniarfeeraani imigassamik Ittoqqortoormiini tuniniaqqusaanngitsumik cigarettinillu kartonnginik sisamanik ataaseq 120 koruunit missaannik akilerlugit pisipput. Pisiatillu taakku qilalukkat tuugaavinik pingasunik pisissutigalugit, tuugaat angissusaat isikkuallu aallaavigalugit tusindilikkaanik iluanaarutigineqarsinnaapput.

Illersornissaqarfiup unnerluussisussaatitaasuata, Auditørkorpsetip qaffasissumik atorfillit marluk sakkutooqarnermi pillaasarnermut inatsimmik pisussaaffimminnik ilaginnaasimasutut eqqartuuppai.

Nunami eqqissisimatitami umimmammik pisaqartoq

Angalanermili tassani unioqqutitsineq taannaannaanngilaq. Paarlaassuteqarlutimmi pisisup aappaa tassa sakkutuunut naalagaq pisinissaminut ullut sisamat sioqqullugit nunatta avannaani tunumilu nunami eqqissisimatitaasumut piniariarsimavoq, tassanilu umimmammik pisaqarsimalluni, umimmak taanna umiarsuarmi nerineqarpoq.

Tamanna kalaallit inatsisaannik unioqqutitsineruvoq, tassami nunami eqqissisimatitami piniarnerit tamarmik inerteqqutaasut tassani ersarissumik allassimavoq.

AAMMA ATUARUK Umiarsuarmi alapernaarsuummi inuttat Nuna allanngutsaaliukkami umimmammik pisaqartut

Unnerluussisussaatitaasut, Auditørkorpset unioqqutitsinerit pissutigalugit akiligassiivoq.

Sakkutuunut naalagaq umimmammik pisaqarsimanini pissutigalugu 9.000 koruuninik akiligassinneqarpoq, teknikkimullu naalagaq 5.000 koruuninik akiligassinneqarluni.

Akiligassiissutit KNR-ip allagaatini takunnissinnaatitaaffiini allassimapput.

Auditøri, Claus Risbjerg umiarsuarmi inuttanut unnerluussummik suliaqartuuvoq.

Taassuma nunatta eqqaani umiarsuit alapernaarsuutit angalasut pillugit suliaqartarnera qaqutigoortuusoq oqaatigaa – suliarlu ilungersunartuunerarlugu.

- Suliaq ilungersunartorujussuartut isigaarput, pissutigalugu tamanna naalagaaffeqatigiinnut isumaqartorujussuuvoq, taamaammat suliaq pingaarnersiuinermi salliutilluinnarparput, Claus Risbjerg oqarpoq.

Umiarsuup naalagaa aamma pillarneqartoq

Angalanermi umiarsuup naalagarisaa aamma akiligassinneqarpoq. Umiarsuarmi naalagaq umiarsuarmi akisussaasuni qaffasinnerpaavoq, taanna umimmammik unioqqutitsisumik toqutsisoqarnera pillugu kalaallit oqartussaasuinut nalunaaruteqarsimannginnini pissutigalugu 6.000 koruuninik akiligassinneqarpoq.

Tamatuma saniatigut umiarsuarmi inuttanut aalisarnissamut akuersissuteqanngitsunut aalisarsinnaatitsinerminut aamma pillarneqarpoq.

Pineqartut pingasut tamarmiullutik akiligassiissutigiineqartut akueraat.

Umiarsuit alapernaarsuutit nunatsinni angalagaangamik Issittumi Sakkutooqarfimmit nakkutigineqartarput. Issittumili Sakkutooqarfiup suliaq oqaaseqarfigiumanngilaa Illersornissaqarfimmullu innersuussilluni, taakkuli apersorneqarnissaminnut ulluni marlunni pisinnaasimanngillat.