Ole Qullissanut ukiut 50-it qaangiuttut tikeqqittoq
Aamarsuarsiorfiup Qullissat matumaneqarneranit ukiut 50-it qaangiupput.
Ole Brønlundip illoqarfiup alianartumik matuneqarneranit ukiuni 50-inngortorsiornerani siullermeerluni sapaatip akunnerata naanerani kingullermi tikippaa.
Taannali Qullissanit nammineq eqqaamasaqanngilaq. Taannami oqartussat Qullissanik 1972-imi matusinerata kingorna ilaquttanilu Qullissanit Uummannamut nuukkamik marluinnarnik qaammateqarpoq.
Ole aamarsuarsiorfiup napparsimmaviani inunngortuni kingulliuvoq. Taanna 1972-imi juunip ulluisa arfineq-pingajuanni inunngorpoq. Taassumalu illoqarfik tamatuma kingorna soqutigivallaarsimanngilaa.
Assi: KNR
Qullissat matuneqarnerata ullua nalliussineqaraangat ilaarusunnersoq arlaleriarluni aperineqartarsimagaluarpoq.
- Nalinginnaasumik naaggaartuaannararpunga. Ullorsiornernut siusinnerusukkut qaaqqusaasarnikuuvunga, matuneraniillu ukiuni 34-nngortorsiornermi ilaasussaanikuugaluarpunga. Kisianni inuusuttuullunga arsarnermut piffissaq atungaatsiarnikuuvara. Piffissara tassunga atorusunnerullugu qujaannartarpunga, Ole oqarpoq.
Ilukkut misigisaqartoq
Ukioq mannalu ukiuni 50-inngortorsiortoqarnissaanut akuersisinneqarpoq. Taanna kaffisoriartilluni ikinngutaata ukiunik 50-inngortorsiornermut peqataarusunnginnersoq aperisimavaa. Ole qujaannarsimagaluarpoq. Nuliatali aamma aperimmagu Ole tunniutiinnarpoq.
- ’Ajunngilarmi, peqataassaagut’ oqarpunga. Qullissanukarnissamut pilersaaruteqanngikkaluarpugut.
Umiatsiarluta sapaatip akunnerata naanerani kingullermi qanilliartormat immini malugisaqarpoq.
- Immikkuullarissorujussuuvoq. Pingaartumik Qullissanut apuunnissatsinnut aqqut kingulleq. Tassani attortisimaqaanga. Tassaniinnarli. Nunamulli niugatta ajunngilanga. Takoqqaarnera nuannaarutigingaatsiarpara.
Qullissat
Qullissat 1972-imi matuneqarpoq.
Taanna Qeqertarsuup avannaata kangianiippoq, taannalu ukiorpassuarni aamarsuarsiorfiulluarpoq.
Qullissat danskit naalagaaffiata aamarsuarsiorfimmik, Kalaallit Nunaannut nammineq aamarsuaatinik pilersuiffissamik pilersitsisoqarnissaa 1924-mi aalajangermagu pilersinneqarpoq.
Folketingip Kalaallit Nunaannilu Landsrådip aamarsuarsiorfiup, Det Kongelige Grønlandske Handelip pisiniarfiisa pisortallu sullissivii soorlu atuarfiit, politiit, napparsimaviup, telegrafstationip allallu matuneqarnissaat 1968-imi aalajangerpaat.
Aatsitassarsiorfik, taamalu illoqarfik 1972-imi matuneqarput, innuttaasullu nammineq kajumissutsiminnik nuunngitsut pinngitsaaliissummik nuutsinneqarput.
- Apuukkatta Aqqaluk Lynge allallu isiginnaagassiamik isiginnaarittsipput. Sivikitsuinnarmik tassaniippugut. Ulloq ataasiinnaq Qullissaniittussaavugut, uangalu Qullissat takorusuppara. Imminut isumagineruvunga. Paniga, nuliara ikinngutigalugu ilagalugit illoqarfimmut takornarniarpugut. Akuliuppallaanngilagut. Ullumut pulaariarluta illoqarfik qimaqqipparput.
Oqaluffik napparsimmavillu
Taanna ullumikkut Ilulissani najugaqarpoq. Taannalu illoqarfik inunngorfini pillugu tusagaqartuartarnikuusimavoq.
- Uku eqqarsaatigineruakka anaanagigaluamma aanagigaluammalu oqaluttuarisartagaat takusaqattaalerlugit, tassuunakkut oqaluttarisartagaat timitalersorlugit assut nuannaartorujussuuvunga.
- Kuisiffiga Qullissat, tappikunnarama oqaluffeqanngittoq toqqaviinnaa, taavalu makku soorlu katersugaasiviliornerit taavalu napparsimavik inunngorfiga, taavalu illut assigiinngitsut alakkaqattaarneri tamakku assut immikkuullaripput, Ole Brønlund oqarpoq.
- Alianaassuaq avatangiisersua, takullugu taanna tupigusuutigisorujuuara
- Assullu paasisinnaalerlugit qanga uagutsinniit najugaqarnerusimasut qanoq misigisarsimasut illoqarfik qimallugu taamak alianaatsigisoq.
Ole Brønlundip Qullissanut tikeraarnini kingulliussanngitsoq neriuutigaa.
- Tikeqqittariaqartutut misigisimavunga.
Assi: Ole Brønlund